<Miten kiinteistön sisäilmastoa voidaan parantaa ilman raskasta remonttia?

Kiinteistön sisäilmastoon liittyvät haasteet näkyvät arjessa usein tunkkaisuutena, vetoisuutena, liian korkeina tai matalina lämpötiloina, epätasaisina olosuhteina tai yleisinä käyttäjäpalautteina. Ensimmäinen ajatus voi olla, että ongelmien ratkaiseminen vaatii laajan ja kalliin peruskorjauksen.

Aina näin ei kuitenkaan ole. Monessa kiinteistössä sisäilmastoa voidaan parantaa jo nykyisten taloteknisten järjestelmien tarkemmalla selvittämisellä, säädöllä, optimoinnilla ja järjestelmien yhteistoiminnan kehittämisellä.

Ennen raskaita korjaustoimenpiteitä kannattaa selvittää, johtuuko ongelma esimerkiksi ilmanvaihdon säädöistä, käyttöajoista, lämmityksen ja jäähdytyksen yhteensovituksesta, rakennusautomaation ohjauksista, puutteellisesta huollosta, rikkoontuneista osista tai siitä, että rakennuksen käyttö on muuttunut alkuperäisestä suunnittelutilanteesta.

Sisäilmaston parantaminen kannattaa aloittaa nykytilan ymmärtämisestä.

Sisäilmaston haasteet eivät aina johdu yhdestä syystä

Kiinteistön olosuhdehaasteet syntyvät usein useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta.  Taustalla voi olla talotekniikan säätöihin, käyttöön, järjestelmien kapasiteettiin, rikkoontuneisiin osiin tai rakennuksen muuttuneeseen käyttöön liittyviä tekijöitä.

Sisäilmastoon voivat vaikuttaa esimerkiksi:

• • ilmanvaihdon ilmamäärät
  • tulo- ja poistoilman tasapaino
  • käyttöajat
  • rikki menneet laitteet tai osat
  • lämmityksen toiminta
  • jäähdytyksen riittävyys
  • rakennusautomaation säädöt
  • suodattimien ja ilmanvaihtokoneiden kunto
  • tilojen käyttäjämäärät ja käyttöaste
  • laitekuormat
  • aurinkokuormat ja lämpökuormat
  • tilamuutokset tai käyttäjävaihdokset

Siksi sisäilmaston parantamista ei kannata aloittaa yksittäisestä korjauksesta tai laitehankinnasta, vaan kokonaisuuden selvittämisestä kohteessa.

 

Nykytilan kartoitus kertoo, mistä ongelmat johtuvat

Ennen kuin järjestelmiä säädetään, uusitaan tai laajennetaan, on tärkeää selvittää kohteessa talotekniikan järjestelmien toimintaedellytykset.

Nykytilan kartoitus auttaa tunnistamaan, mitkä ongelmat johtuvat talotekniikan säädöistä, mitkä järjestelmien yhteistoiminnasta ja mitkä mahdollisesti rakennuksen muista tekijöistä.

Kartoituksessa voidaan tarkastella esimerkiksi:

• ilmanvaihdon toimintaa
• ilmamääriä ja painesuhteita
• lämpötiloja eri tiloissa
• hiilidioksiditasoja
• käyttöaikoja
• rakennusautomaation ohjauksia
• hälytyksiä ja trenditietoja
• lämmityksen ja jäähdytyksen yhteistoimintaa
• käyttäjiltä saatuja havaintoja ja palautteita

Kun nykytilanne selvitetään mittausten, havaintojen ja järjestelmätietojen avulla, korjaustoimet voidaan kohdistaa oikeisiin asioihin. Näin vältetään turhat investoinnit ja vähennetään riskiä, että ongelmaa yritetään ratkaista väärästä kohdasta.

 

Ilmanvaihdon säätö ja käyttöajat vaikuttavat olosuhteisiin

Monessa kiinteistössä sisäilmaston haasteet liittyvät ilmanvaihdon toimintaan. Ilmanvaihto voi olla epätasapainossa, käyttöajat eivät vastaa tilojen todellista käyttöä tai järjestelmä ei reagoi riittävästi muuttuvaan kuormitukseen.

Tilanteen parantaminen voi edellyttää esimerkiksi:

• ilmamäärien tarkastamista
• tulo- ja poistoilman tasapainotusta
• käyttöaikojen tarkentamista
• tarpeenmukaisen ohjauksen kehittämistä
• suodattimien ja ilmanvaihtokoneiden kunnon tarkastamista
• rakennusautomaation säätöjen optimointia

Pieniltä vaikuttavat muutokset voivat parantaa käyttäjäkokemusta merkittävästi, jos ne kohdistuvat oikeaan ongelmaan. Samalla voidaan usein parantaa myös energiankäytön hallintaa.

 

Lämmitys, jäähdytys, ilmanvaihto ja rakennusautomaatio on sovitettava yhteen

Sisäilmaston ongelmat eivät aina johdu ilmanvaihdosta. Taustalla voi olla myös lämmityksen, jäähdytyksen ja rakennusautomaation yhteistoiminta.

Jos järjestelmät eivät toimi yhteen, seurauksena voi olla esimerkiksi:

• liian korkeita tai matalia lämpötiloja
• vetoisuuden tunnetta
• samanaikaista lämmitystä ja jäähdytystä
• tarpeetonta energiankulutusta
• käyttäjäpalautteita olosuhteista
• vaikeasti paikannettavia lämpötilaeroja eri tilojen välillä

Rakennusautomaatio on tässä keskeisessä roolissa. Sen avulla ohjataan ilmanvaihtoa, lämmitystä, jäähdytystä, käyttöaikoja ja olosuhteiden hallintaa. Jos automaation ohjaukset, anturit tai säätölogiikat eivät vastaa rakennuksen nykyistä käyttöä, olosuhteet voivat heikentyä, vaikka yksittäiset laitteet olisivat teknisesti toimintakuntoisia.

 

Patteriverkoston ja lämmityksen tasapainotus voi parantaa olosuhteita

Epätasaiset lämpötilat ovat yleinen kiinteistöjen olosuhdehaaste. Osa tiloista voi olla liian lämpimiä ja osa liian viileitä, vaikka lämmitysjärjestelmä toimii teknisesti.

Tällöin kyse voi olla esimerkiksi lämmitysverkoston tasapainotuksesta, säätökäyristä, venttiilien toiminnasta, huonelaitteista tai rakennusautomaation ohjauksista.

Lämmityksen tarkastelussa voidaan arvioida esimerkiksi:

• miten lämpö jakautuu eri tiloihin
• toimivatko venttiilit ja säätölaitteet oikein
• ovatko säätökäyrät ajan tasalla
• miten rakennusautomaatio ohjaa lämmitystä
• syntyykö tiloihin ylilämpöä
• voidaanko olosuhteita parantaa ilman laajaa järjestelmäuudistusta

Kun lämmitys toimii tasaisemmin, myös käyttäjäkokemus paranee ja energiankäyttöä voidaan hallita paremmin.

 

Huolto, suodatus ja puhtaus vaikuttavat järjestelmän toimintaan

Sisäilmaston parantaminen ei aina tarkoita uusia järjestelmiä. Myös nykyisten järjestelmien huolto, puhtaus ja suodatus vaikuttavat siihen, miten ilmanvaihto toimii ja millaisena käyttäjät kokevat olosuhteet.

Tarkasteltavia asioita voivat olla esimerkiksi:

• • suodattimien kunto ja vaihtoväli
  • suodatusluokan soveltuvuus kohteeseen
  • ilmanvaihtokoneiden toiminta
  • kanaviston puhtaus
  • päätelaitteiden kunto
  • ilmavirtojen esteetön kulku
  • huoltotoimien dokumentointi

Hyvä ylläpito auttaa varmistamaan, että suunnitellut ilmamäärät, olosuhteet ja järjestelmän toiminta toteutuvat myös käytännössä.

 

Milloin kevyt optimointi ei riitä?

On tärkeää tunnistaa myös tilanteet, joissa sisäilmaston haasteet eivät ratkea pelkillä säädöillä tai optimoinnilla. Jos taustalla on esimerkiksi rakenteellinen ongelma, järjestelmän kapasiteetin selvä riittämättömyys tai teknisen käyttöiän päässä oleva talotekniikka, tarvitaan laajempaa selvitystä ja mahdollisesti korjaustoimenpiteitä.

Siksi esiselvitys on tärkeä vaihe. Sen avulla voidaan tunnistaa, mitä voidaan parantaa kevyemmillä toimenpiteillä ja missä tilanteissa tarvitaan uudistamista.
Selvitys antaa joka tapauksessa tiekartan kiinteistön kehitykseen.

 

Sisäilmaston parantaminen alkaa oikeasta kokonaiskuvasta

Sisäilmaston kehittäminen ilman raskasta remonttia on usein mahdollista, kun nykyinen talotekniikka, rakennusautomaatio, käyttötilanteet ja käyttäjäpalautteet tarkastellaan kokonaisuutena.

Tavoitteena on löytää oikeat toimenpiteet oikeisiin ongelmiin.

Hyvin kohdistetuilla selvityksillä, säädöillä, optimoinnilla ja suunnittelulla voidaan parantaa rakennuksen olosuhteita, energiatehokkuutta ja ylläpidettävyyttä hallitusti ilman tarpeettomia investointeja.

 

 

Kiinnostuitko kiinteistösi sisäilmaston kehittämisestä?

LVI-Sasto auttaa selvittämään, mistä kiinteistön olosuhdehaasteet johtuvat ja millaisilla toimenpiteillä sisäilmastoa voidaan parantaa hallitusti.

Tarkastelemme kiinteistön talotekniikkaa kokonaisuutena: ilmanvaihtoa, lämmitystä, jäähdytystä, rakennusautomaatiota, käyttötilanteita ja käyttäjien kokemuksia. Näin voidaan tunnistaa oikeat toimenpiteet ilman tarpeettomia investointeja.

Autamme mielellämme kiinteistösi sisäilmaston ja talotekniikan kehittämisessä.

 

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme >