<Mistä aloittaa kiinteistön LVI-järjestelmän uusiminen?

Kiinteistön LVI-järjestelmien uusiminen ja LVI-suunnittelu tulevat ajankohtaisiksi, kun putkistot, ilmanvaihto-, lämmitys- tai jäähdytysjärjestelmät ikääntyvät, niiden toiminnassa ilmenee ongelmia tai kiinteistön käyttötarpeet muuttuvat. LVI-saneerauksen taustalla voi olla myös energiankulutuksen vähentäminen, sisäolosuhteiden parantaminen tai laajempi kiinteistön peruskorjaus.

Onnistunut LVI-suunnittelu ei kuitenkaan ala suoraan uuden laitteen tai järjestelmän valinnasta. Ensin selvitetään olemassa olevien LVI-järjestelmien nykytila, kiinteistön tarpeet ja tuleva käyttö. Samalla arvioidaan, mitä voidaan edelleen hyödyntää, mitä kannattaa uusia ja miten eri talotekniset järjestelmät vaikuttavat toisiinsa.

Kun lähtötilanne tunnetaan, LVI-suunnittelussa voidaan vertailla toteutusvaihtoehtoja ja määrittää hankkeelle tarkoituksenmukainen laajuus. Näin ratkaisu suunnitellaan toimimaan osana koko kiinteistöä ja sen tulevaa käyttöä – ei vain yksittäisen järjestelmän uusimisena.

Hyvin valmisteltu LVI-hanke etenee nykytilanteen selvittämisestä vaihtoehtojen vertailuun ja edelleen toteutussuunnitteluun. Mitä paremmin kokonaisuus tunnetaan hankkeen alussa, sitä paremmat edellytykset on tehdä teknisesti, taloudellisesti ja kiinteistön tulevan käytön kannalta kestäviä ratkaisuja.

 

Kun kiinteistön LVIA-järjestelmät alkavat vaatia uudistamista

LVI-järjestelmien uusimistarve tulee harvoin vastaan yhtenä selkeänä päätöksenä. Usein tarve alkaa näkyä vähitellen: laitteiden käyttöikä lähestyy loppuaan, vikoja ja huoltotarpeita esiintyy aiempaa enemmän, käyttäjiltä tulee palautetta sisäolosuhteista tai energiankulutus herättää kysymyksiä. Toisinaan lähtökohtana on tuleva peruskorjaus, tilamuutos tai kiinteistön käyttötarkoituksen muuttuminen.

Kun tällaisia merkkejä alkaa olla, ensimmäinen vaihe on selvittää nykyisten järjestelmien tilanne ja muodostaa kokonaiskuva tulevista tarpeista. Huollon havainnot, vikahistoria, energiankulutustiedot, käyttäjäpalautteet ja olemassa olevat suunnitelmat antavat tähän hyvän lähtökohdan. Niitä täydennetään tarvittaessa kohteessa tehtävillä selvityksillä.

Tämän perusteella voidaan arvioida, onko kyse yksittäisen laitteen tai järjestelmän uusimisesta vai onko järkevää tarkastella samalla laajempaa kokonaisuutta. Esimerkiksi käyttöikänsä päähän tulevan ilmanvaihtokoneen uusiminen voi olla selkeästi rajattava hanke. Jos samaan aikaan esiintyy puutteita ilmanvaihdossa, lämpöolosuhteissa ja järjestelmien ohjauksessa, kokonaisuutta kannattaa tarkastella ennen uuden ilmanvaihtokoneen valintaa.

Samalla katsotaan eteenpäin. Tulevat tilamuutokset, käyttäjämäärät, muut suunnitellut korjaukset sekä kiinteistölle asetetut olosuhde- ja energiatehokkuustavoitteet vaikuttavat siihen, millainen LVI-ratkaisu palvelee kiinteistöä pitkällä aikavälillä.

Talotekniikan uudistamisen prosessi kiinteistön omistajalle

 

LVIA-järjestelmän uusimistarve voi alkaa yhdestä laitteesta tai järjestelmästä. Ennen ratkaisun valintaa kannattaa kuitenkin varmistaa, mitä muuta sen ympärillä on muuttumassa.

Tähän tarvitaan kokonaisvaltaista otetta, kaikkea vanhaa ei tarvitse uusia. Olennaista on tunnistaa, mitä voidaan edelleen hyödyntää ja missä uusiminen on teknisesti ja taloudellisesti perusteltua.

 

LVI-järjestelmän uusiminen alkaa nykytilanteen selvittämisestä

Hankkeen suunnittelun lähtökohtana on ymmärtää, miksi järjestelmää ollaan uusimassa ja mitä hankkeella halutaan saavuttaa.

Jos esimerkiksi ilmanvaihtokone on käyttöikänsä päässä, kyse voi olla suhteellisen rajatusta uusimisesta. Jos kiinteistössä on samanaikaisesti ongelmia ilmanvaihdossa, lämpöolosuhteissa ja järjestelmien ohjauksessa, pelkkä ilmanvaihtokoneen vaihtaminen ei välttämättä ratkaise varsinaista ongelmaa.

Nykytilanteen lisäksi tarkastelemme kiinteistön tulevaa käyttöä. Tilojen käyttötarkoituksen tai käyttäjämäärien muutokset voivat vaikuttaa ilmanvaihdon, lämmityksen ja jäähdytyksen tarpeisiin. Myös tiedossa olevat tulevat korjaukset kannattaa ottaa huomioon.

Näin nyt tehtävät ratkaisut voidaan sovittaa kiinteistön pidemmän aikavälin tarpeisiin.

Kohdekäynti täydentää piirustuksista saatavia lähtötietoja

Olemassa olevan kiinteistön LVI-suunnittelua ei tehdä vain vanhojen piirustusten perusteella.

Vanhoista LVI-piirustuksista saadaan tärkeää lähtötietoa, mutta rakennus on voinut muuttua vuosien ja vuosikymmenten aikana. Tilamuutoksia on tehty, järjestelmiä korjattu, laitteita vaihdettu ja putki- tai kanavareittejä muutettu.

Kaikkia muutoksia ei välttämättä ole päivitetty ajantasaisiin suunnitelmiin.

Siksi tutustumme saneerauskohteeseen paikan päällä ennen suunnitteluratkaisujen tekemistä.

Kohdekäynnillä tarkastamme esimerkiksi olemassa olevat järjestelmät ja laitteet, tekniset tilat, käytettävissä olevat reitit ja kuilut sekä uusien laitteiden mahdolliset sijoituspaikat.

Samalla voidaan havaita asioita, joita piirustuksista tai muista lähtötiedoista ei ole mahdollista nähdä.

Uusimistarve ja hankkeen laajuus määritetään kokonaisuutena

Kaikkea olemassa olevaa talotekniikkaa ei tarvitse automaattisesti uusia.

Jos osa järjestelmistä on hyvässä kunnossa ja soveltuu myös kiinteistön tulevaan käyttöön, niiden hyödyntäminen voi olla järkevää.

Toisaalta yhden järjestelmän uusiminen vaikuttaa usein myös muihin järjestelmiin.

Esimerkiksi ilmanvaihtokoneen uusiminen voi vaikuttaa sähköön, rakennusautomaatioon, lämmitys- ja jäähdytysverkostoihin sekä rakennusteknisiin ratkaisuihin. Lämmitysjärjestelmän muutos voi puolestaan vaikuttaa verkoston lämpötilatasoihin, säätöön ja olemassa oleviin lämmönluovuttimiin.

Siksi tarkastelemme järjestelmiä kokonaisuutena ennen hankkeen lopullista rajaamista. Tavoitteena ei ole tehdä hankkeesta mahdollisimman suurta, vaan määrittää teknisesti ja taloudellisesti kyseiseen kiinteistöön perusteltu laajuus.

Vaihtoehtoja vertaillaan ennen toteutettavan suunnitteluratkaisun valintaa

Kun nykytilanne ja tavoitteet tunnetaan, voidaan selvittää erilaiset toteutusvaihtoehdot.

LVI-suunnittelijan tehtävä ei ole vain suunnitella valmiiksi ensimmäistä esille noussutta ratkaisua. Suunnitteluvaiheessa voidaan vertailla esimerkiksi olemassa olevan järjestelmän hyödyntämistä, osittaista uusimista ja kokonaan uuden järjestelmän toteuttamista.

Ratkaisuja arvioidaan muun muassa investointikustannusten, energiankulutuksen, käyttöiän, huollettavuuden, sisäolosuhteiden ja kiinteistön tulevan käytön näkökulmasta.

Teknisesti toimivia vaihtoehtoja voi olla useita. Suunnittelun tehtävänä on löytää niistä juuri kyseiseen kiinteistöön tarkoituksenmukainen ratkaisu.

Toteutettavuus varmistetaan jo suunnitteluvaiheessa

Saneerauskohteessa teknisesti hyvä ratkaisu ei vielä riitä. Sen täytyy myös olla toteutettavissa olemassa olevassa rakennuksessa. Uusi ilmanvaihtokone voi olla vanhaa suurempi. Kanavien ja putkien vaatima tila voi muuttua. Uusille järjestelmille tarvitaan reitit ja läpiviennit. Laitteiden ympärille tarvitaan riittävästi tilaa käyttöä ja huoltoa varten.

Suunnittelussa tarkastelemme siksi jo varhaisessa vaiheessa teknisten tilojen riittävyyttä, kuiluja ja alakattotiloja, reittejä, läpivientejä, laitteiden kuljetusreittejä sekä niiden huollettavuutta.

Tässä käytännön kokemus toteutetuista hankkeista on tärkeää.

LVI-uusimisen yhteydessä voidaan parantaa myös energiatehokkuutta ja olosuhteita

Kun talotekniikkaa joka tapauksessa uudistetaan, samalla on usein järkevää tarkastella mahdollisuuksia parantaa kiinteistön energiatehokkuutta ja sisäolosuhteita.

Ilmanvaihdon uusimisen yhteydessä voidaan arvioida esimerkiksi lämmöntalteenottoa, tarpeenmukaista ilmanvaihtoa ja järjestelmien ohjausta.

Lämmitysjärjestelmää uusittaessa voidaan tarkastella verkoston toimintaa, lämpötilatasoja, säätöä ja tulevaisuuden lämmitysratkaisuja.

Jos kiinteistössä on kesäisin lämpötilaongelmia, voidaan samalla selvittää jäähdytyksen tarve ja mahdolliset toteutustavat.

Myös rakennusautomaatiolla on keskeinen rooli siinä, kuinka suunnitellut järjestelmät lopulta toimivat käytännössä.

Toteutussuunnittelu vie valitun ratkaisun työmaalle

Kun toteutettava ratkaisu on valittu, siirrytään yksityiskohtaiseen LVI-suunnitteluun.

Suunnitelmissa määritetään muun muassa järjestelmät, mitoitukset, laitteet, reitit sekä järjestelmien toiminta ja liittyminen muuhun talotekniikkaan.

Hyvien toteutussuunnitelmien tarkoitus on yksinkertainen: urakoitsijalla pitää olla riittävät tiedot työn toteuttamiseen ja tilaajalla riittävät tiedot urakan kilpailuttamiseen.

Mitä enemmän ratkaisuja pystytään tekemään suunnittelupöydällä, sitä vähemmän niitä joudutaan ratkaisemaan kiireessä työmaalla.

Tällä on suora vaikutus hankkeen kustannusten, aikataulun ja laadun hallintaan.

LVI-järjestelmät voidaan uusia myös vaiheittain

Kaikkia järjestelmiä ei aina ole tarkoituksenmukaista uusia samalla kertaa.

Joissakin kiinteistöissä kokonaisvaltainen talotekniikan uusiminen on järkevin vaihtoehto. Toisissa kohteissa järjestelmät voidaan uusia hallitusti useammassa vaiheessa.

Vaiheittaisessakin toteutuksessa kokonaisuus kannattaa suunnitella riittävän pitkälle eteenpäin.

Jos esimerkiksi ilmanvaihto uusitaan nyt ja lämmitysjärjestelmän uusiminen on suunnitteilla muutaman vuoden kuluttua, tulevan hankkeen tarpeet voidaan huomioida jo ensimmäisessä vaiheessa.

Näin eri vuosina toteutettavat hankkeet muodostavat yhden kokonaisuuden sen sijaan, että seuraavassa korjauksessa jouduttaisiin muuttamaan juuri tehtyjä ratkaisuja.

Paljonko LVI-suunnittelu maksaa?

LVI-suunnittelun kustannus riippuu ennen kaikkea kiinteistöstä, uusittavista järjestelmistä ja hankkeen laajuudesta. Hintaan vaikuttavat myös käytettävissä olevien lähtötietojen laatu, tarvittavien selvitysten määrä sekä se, kuinka pitkälle suunnittelijan tehtävät ulottuvat hankkeen eri vaiheissa.

Siksi LVI-suunnittelulle ei ole yhtä yleispätevää hintaa. Esimerkiksi yksittäisen ilmanvaihtokoneen uusimisen suunnittelu on lähtökohdiltaan aivan erilainen tehtävä kuin useiden toisiinsa liittyvien järjestelmien uudistaminen käytössä olevassa kiinteistössä.

Suunnittelutarjouksia vertailtaessa hinnan lisäksi kannattaa tarkastella erityisesti mitä suunnittelutehtäviä tarjous sisältää. Onko nykytilanteen selvittäminen huomioitu millä tasolla? Sisältyvätkö kohdekäynnit, vaihtoehtojen tarkastelu ja tarvittavat laskelmat tehtävään? Kuinka tarkasti toteutus suunnitellaan ja miten suunnittelija osallistuu hankkeeseen projektin eri vaiheissa ?

Hyvin tehty LVI-suunnittelu näkyy erityisesti toteutusvaiheessa. Kun järjestelmien mitoitukset, laitteet, reitit, tilantarpeet ja eri järjestelmien yhteensovitus on ratkaistu riittävän pitkälle ennen rakentamista, työmaalla jää vähemmän asioita ratkaistavaksi.

Tämä parantaa myös urakkatarjousten vertailtavuutta ja auttaa hallitsemaan hankkeen kustannuksia.

 

Mistä LVI-järjestelmän uusiminen siis kannattaa aloittaa?

Nykytilanteen selvittämisestä.

Ennen laitevalintoja tai yksityiskohtaista LVI-suunnittelua pitää ymmärtää, mitä kiinteistössä on, mikä järjestelmissä kaipaa uudistamista ja mitä rakennukselta tarvitaan tulevaisuudessa.

Sen jälkeen voidaan määrittää hankkeen järkevä laajuus, vertailla vaihtoehtoja ja valita ratkaisu, jonka pohjalta varsinainen toteutussuunnittelu tehdään.

LVI-Sasto suunnittelee olemassa olevien kiinteistöjen LVI-, jäähdytys- ja rakennusautomaatiojärjestelmien uudistuksia. Hankkeen ei tarvitse olla valmiiksi määritelty, kun otat meihin yhteyttä. Tarvittaessa aloitamme nykytilanteen kartoituksesta ja vaihtoehtojen selvittämisestä.

 

Suunnitteletko kiinteistösi talotekniikan uudistamista?

Voit ottaa meihin yhteyttä jo silloin, kun tiedät, että jotain pitäisi tehdä – mutta et vielä tarkalleen mitä.

Tutustu tarkemmin suunnittelupalveluihimme

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme tai ole yhteydessä sähköpostitse

Suora yhteys talotekniselle asiantuntijalle >

Lähetä sähköpostia kohteestasi, niin pääsemme alkuun >