<LVI-konsultti vai LVI-suunnittelija: Mitä eroa niillä on ja kumpaa hankkeesi tarvitsee?

Kun kiinteistössä valmistellaan korjausta, muutosta, järjestelmien uusimista tai kokonaan uutta rakennushanketta, taloteknisen asiantuntijan rooli määräytyy ennen kaikkea hankkeen vaiheen ja ratkaistavan kysymyksen mukaan.

Siksi jako LVI-konsulttiin ja LVI-suunnittelijaan ei ole käytännössä yksiselitteinen. Kyse on usein saman taloteknisen asiantuntijuuden eri käyttötavoista hankkeen eri vaiheissa.

Alkuvaiheessa tarvitaan kykyä arvioida nykytilannetta, järjestelmävaihtoehtoja, kustannuksia, toteutettavuutta ja tulevan kiinteistön käyttöä. Alkuvaiheessa myös luodaan tavoitteet tai ohjataan hanketta tilaajan tavoitteisiin.

Suunnitteluvaiheessa tavoitteet ja valitut periaatteet muutetaan toimiviksi järjestelmäratkaisuiksi, mitoituksiksi ja eri suunnittelualojen kanssa yhteensovitetuksi kokonaisuudeksi. Rakentamisen aikana painopiste siirtyy toteutuksen laatuun, valvontaan ja siihen, että suunniteltu kokonaisuus toimii myös käytännössä.

Parhaimmillaan sama talotekninen asiantuntijuus kulkee hankkeessa mukana alkuvaiheen päätöksenteosta suunnitteluun, toteutukseen ja käyttöönottoon asti.

Siksi olennaisempi kysymys kuin “tarvitaanko LVI-konsultti vai LVI-suunnittelija?” on:

Mitä taloteknistä asiantuntijuutta hankkeen tässä vaiheessa tarvitaan?

 

Lyhyesti: LVI-konsultoinnissa painottuvat usein hankkeen lähtökohtien, vaihtoehtojen ja tavoitteiden määrittely sekä tilaajan päätöksenteon tukeminen. LVI-suunnittelussa tavoitteet ja lähtötiedot muutetaan toimiviksi ja toteutettaviksi taloteknisiksi ratkaisuiksi. Käytännössä konsultointi, suunnittelu, suunnittelun ohjaus ja valvonta muodostavat usein saman asiantuntijaketjun eri vaiheita.

 

LVI-suunnittelussa tavoitteet muutetaan toimiviksi ja toteutettaviksi ratkaisuiksi

LVI-suunnittelussa tilaajan tavoitteet, kohteen lähtötiedot ja hankkeen reunaehdot muutetaan toimivaksi ja toteutuskelpoiseksi talotekniseksi kokonaisuudeksi.

Ratkaisuihin vaikuttavat muun muassa:

• tilaajan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet
• kohteen käyttö ja muuntojousto
• olemassa olevien järjestelmien kunto ja hyödynnettävyys
• energiankäyttö ja tavoitellut sisäolosuhteet
• järjestelmien tilantarve ja yhteensovitus
• hankintahinta ja tulevat käyttökulut
• rakennettavuus
• käytettävyys ja huollettavuus
• järjestelmien elinkaari.

Suunnittelijan tehtävänä on arvioida näitä tekijöitä kokonaisuutena, muodostaa kohteeseen tarkoituksenmukaiset järjestelmäratkaisut, määrittää järjestelmien toimintaperiaatteet ja mitoitus sekä sovittaa ratkaisut rakennukseen ja muiden suunnittelualojen kokonaisuuteen.

Ratkaisut viedään suunnittelussa siihen tarkkuuteen, että ne ovat teknisesti toimivia, yhteensovitettuja ja toteutettavissa työmaalla.

LVI-suunnittelu on keskeinen vaihe, jossa hankkeen tavoitteet muutetaan toimivaksi, rakennettavaksi ja käytössä tarkoituksenmukaiseksi talotekniikaksi.

 

Konsultointi luo perustan oikeille järjestelmäratkaisuille

Taloteknistä konsultointia tarvitaan erityisesti silloin, kun ennen varsinaista suunnittelua on määritettävä, mitä kannattaa tehdä, missä laajuudessa ja millä lähtökohdilla.

Tarve voi liittyä esimerkiksi olemassa olevan kiinteistön tekniseen nykytilaan, järjestelmän uusimiseen, käyttötarkoituksen muutokseen, energiaremonttiin, investointivaihtoehtojen vertailuun tai uuden hankkeen järjestelmäperiaatteisiin.

Tällöin olennaista on muodostaa riittävä tekninen ja taloudellinen tietopohja ennen kuin ratkaisu lukitaan ja viedään toteutussuunnitteluun. Tässä vaiheessa konsultoinnin tehtävänä ei ole korvata suunnittelua, vaan luoda suunnittelulle oikeat lähtökohdat ja tavoitteet.

Konsultointiin voi sisältyä esimerkiksi:

• nykytilan ja olemassa olevien järjestelmien selvittämistä
• järjestelmävaihtoehtojen vertailua
• hankkeen laajuuden ja teknisten tavoitteiden määrittelyä
• ratkaisujen toteutettavuuden arviointia
• hankintahinnan ja tulevien käyttökulujen tarkastelua
• energia- ja olosuhdesimulointeja
• tilaajan päätöksenteon teknistä tukea.

Konsultoinnin tehtävänä on tuoda päätöksentekoon tekninen näkökulma ja auttaa arvioimaan eri vaihtoehtojen vaikutuksia ennen ratkaisujen lukitsemista.

Hyvin valmistellussa hankkeessa tilaajalla on ennen toteutussuunnittelua selkeä käsitys siitä, mitä ollaan tekemässä, miksi kyseiseen ratkaisuun on päädytty ja mihin teknisiin sekä taloudellisiin lähtökohtiin valinta perustuu.

 

Konsultointi ja suunnittelu muodostavat usein jatkumon

Käytännössä konsultoinnin ja suunnittelun välinen raja ei aina ole selkeä, eikä sen tarvitse olla.

Tekninen esiselvitys voi johtaa järjestelmävertailuun, järjestelmävertailu valittuun ratkaisuun ja valittu ratkaisu edelleen yleis- ja toteutussuunnitteluun. Vastaavasti suunnittelun aikana voi nousta esiin kysymyksiä, jotka edellyttävät vaihtoehtojen uudelleenarviointia, kustannusvertailua tai tarkempaa teknistä analyysiä.

Myös energia- ja olosuhdesimulointia voidaan hyödyntää eri vaiheissa: ensin investointi- ja järjestelmävaihtoehtojen vertailussa ja myöhemmin suunnitteluratkaisujen tarkentamisessa ja varmentamisessa.

Kyse ei siis välttämättä ole kahdesta toisistaan erillisestä toimeksiannosta, vaan saman teknisen kokonaisuuden eri vaiheista.

Hankkeelle voi olla etua siitä, että sama asiantuntijaorganisaatio osallistuu sekä alkuvaiheen tekniseen arviointiin että myöhempään suunnitteluun. Tällöin tavoitteet, lähtötiedot, tehdyt selvitykset ja ratkaisujen perusteet säilyvät mukana suunnittelun edetessä.

Suunnitteluun ei tällöin siirry vain tieto siitä, mitä on päätetty tehdä, vaan myös ymmärrys siitä, miksi ratkaisu on valittu ja mitä sillä tavoitellaan.

Tämä tukee teknisen kokonaisuuden hallintaa, vähentää tiedon katkeamista vaiheiden välillä ja helpottaa ratkaisujen viemistä johdonmukaisesti suunnittelusta toteutukseen.

 

Suunnittelun ohjaus vaatii kokemusta ja kokonaisnäkemystä

Talotekninen suunnittelu voidaan toteuttaa hyvin eri tavoin.

Suunnittelun ohjaamisessa ei ole kyse vain yksittäisten suunnitelmien teknisen oikeellisuuden tarkastamisesta, vaan kyvystä arvioida ratkaisuja useasta näkökulmasta samanaikaisesti.

Tarkasteltavia asioita ovat esimerkiksi:

• vastaavatko ratkaisut tilaajan tavoitteita
• ovatko eri suunnittelualojen lähtötiedot yhdenmukaiset
• ovatko järjestelmät keskenään yhteensopivia
• onko ratkaisu työmaalla toteuttamiskelpoinen
• ovatko tilavaraukset ja reitit riittäviä
• ovatko järjestelmien ja urakoiden rajapinnat selkeitä
• ovatko ratkaisut taloudellisesti perusteltuja
• miten ratkaisut vaikuttavat hankintahintaan ja rakentamisen kustannuksiin
• millaisia käyttökuluja ratkaisut synnyttävät
• miten rakennusautomaatio on huomioitu osana kokonaisuutta
• millaiset olosuhteet ratkaisuilla saavutetaan
• miten järjestelmät ovat käytettävissä ja huollettavissa
• miten ratkaisut palvelevat rakennuksen myöhempiä muutostarpeita.

Tämä edellyttää kokeneelta asiantuntijalta teknisen osaamisen lisäksi laajaa ymmärrystä rakentamisesta, työmaan toteutuksesta, kustannuksista, tilojen käyttäjävaatimuksista sekä kiinteistön omistajan tavoitteista.

Kokemuksen merkitys näkyy erityisesti kyvyssä ennakoida ratkaisujen vaikutusketjuja. Yhdessä kohdassa tehty ratkaisu voi vaikuttaa samanaikaisesti esimerkiksi tilantarpeeseen, rakenteisiin, sähkötehoon, rakennusautomaatioon, työmaan toteutukseen, hankintahintaan, energiankulutukseen, sisäolosuhteisiin, huollettavuuteen ja myöhempiin käyttökustannuksiin.

Kokenut asiantuntija pystyy hahmottamaan näitä kerrannaisvaikutuksia jo suunnitteluvaiheessa ja arvioimaan, miten yksittäinen ratkaisu heijastuu hankkeen muihin vaiheisiin sekä lopulta valmiin kiinteistön toimintaan, käyttöön ja kustannuksiin.

Suunnittelun ohjauksessa arvioidaan jatkuvasti, johtavatko yksittäiset ratkaisut toteuttamiskelpoiseen, taloudellisesti järkevään ja tilaajan tavoitteita palvelevaan talotekniseen kokonaisuuteen – myös rakentamisen jälkeistä käyttöä ajatellen.

 

Kokemus näkyy myös itse suunnittelutoimeksiannossa

Suunnittelun ohjaus ei aina tarkoita erillistä tilaajan ostamaa palvelua. Kun suunnittelutoimeksiannossa on mukana kokenut vastuusuunnittelija, merkittävä osa tästä ohjauksesta kuuluu luonnollisesti itse suunnittelutyöhön.

Kokenut suunnittelija ei ainoastaan tuota omaa suunnitteluosuuttaan, vaan johtaa teknisiä ratkaisuja koko suunnitteluprosessin ajan. Hän arvioi ratkaisujen toimivuutta, rakennettavuutta ja kustannusvaikutuksia, peilaa niitä tilaajan tavoitteisiin ja ohjaa tarvittaessa myös muun suunnittelutiimin työtä.

Näin yksittäisistä suunnitelmista muodostuu tarkoituksenmukainen talotekninen kokonaisuus.

LVI-Sastolle uskotuissa suunnitteluhankkeissa kokenut LVI-asiantuntija on mukana järjestelmäratkaisujen muodostamisessa ja suunnittelun ohjauksessa koko projektin ajan. Ratkaisuja tarkastellaan teknisen toimivuuden lisäksi toteutettavuuden, kustannusten ja kiinteistön tulevan käytön näkökulmasta.

Suunnittelussa sovelletaan samoja periaatteita kuin konsultoinnissa: mitä ratkaisulla tavoitellaan, miten se vaikuttaa hankintahintaan ja käyttökuluihin, miten se voidaan toteuttaa työmaalla, millaiset olosuhteet sillä saavutetaan sekä miten järjestelmä toimii, on käytettävissä ja huollettavissa valmiissa kiinteistössä.

Suunnittelukokemuksen merkitys näkyy erityisesti kyvyssä ennakoida ratkaisujen vaikutusketjuja. Yksittäinen järjestelmävalinta voi vaikuttaa samanaikaisesti esimerkiksi tilantarpeeseen, rakenteisiin, sähkötehoon, rakennusautomaatioon, työmaan toteutukseen, hankintahintaan, energiankulutukseen, sisäolosuhteisiin, huollettavuuteen, myöhempiin käyttökustannuksiin sekä järjestelmien aiheuttamiin äänitasoihin ja akustisiin olosuhteisiin rakennuksen sisällä ja ulkopuolella.

Kokenut ja kokonaisuuteen perehtynyt LVI-asiantuntija pystyy hahmottamaan näitä vaikutusketjuja jo suunnitteluvaiheessa ja arvioimaan, miten yhdessä kohdassa tehty ratkaisu heijastuu hankkeen muihin osa-alueisiin sekä lopulta valmiin kiinteistön toimintaan, olosuhteisiin ja käyttöön.

Kokemus näkyy kykynä nähdä ratkaisujen kerrannaisvaikutukset ennen kuin ne muuttuvat työmaan ongelmiksi, lisäkustannuksiksi tai valmiin kiinteistön toiminnan ja käytön rajoitteiksi.

Kun suunnittelutoimeksiannossa on mukana kokenut vastuusuunnittelija, suunnittelun tekninen ohjaus ja kokonaisuuden hallinta kuuluvat luontevasti itse suunnitteluprosessiin.

Tällöin on tärkeää, että suunnitteluratkaisuilla on selkeä tekninen johto ja että tilaajan tavoitteet, lähtötiedot ja päätökset välittyvät suunnitteluun johdonmukaisesti. Mitä useampi taho osallistuu samojen ratkaisujen ohjaamiseen, sitä tärkeämpää on määritellä vastuut, päätösvalta ja suunnittelun tavoitteet selkeästi.

Hyvä suunnitteluprosessi ei perustu yksittäisten näkemysten yhteensovittamiseen kierros kierrokselta, vaan siihen, että ratkaisuja arvioidaan sovittuja tavoitteita vasten ja niiden vaikutukset ymmärretään kokonaisuutena.

Kokeneen vastuusuunnittelijan tehtävänä on pitää tämä kokonaisuus hallinnassa ja viedä suunnittelua johdonmukaisesti kohti hankkeen tavoitteita.

Olennaista ei siis ole pelkästään se, että hankkeeseen on nimetty LVI-suunnittelija, vaan millaista kokemusta, kokonaisnäkemystä ja kykyä ennakoida ratkaisujen vaikutuksia suunnittelutehtävään tosiasiassa tuodaan.

 

Toteutussuunnittelussa ratkaisut muuttuvat rakennettavaksi kokonaisuudeksi

Kun tavoitteet ja järjestelmäratkaisut on määritetty, ne viedään toteutussuunnitteluun.

Toteutussuunnittelussa LVI-suunnittelijan tehtävänä on sovittaa talotekniset ratkaisut yhteen rakennuksen, arkkitehtuurin ja muiden suunnittelualojen kanssa. Hankkeesta riippuen yhteensovitettavia kokonaisuuksia ovat esimerkiksi arkkitehti-, rakenne-, sähkö-, sprinkler-, sisustus-, GEO- ja akustiikkasuunnittelu.

Kyse ei kuitenkaan ole vain siitä, että tekniikka saadaan mahtumaan rakennukseen. Ratkaisujen on muodostettava toimiva osa koko kiinteistöä ja palveltava sekä rakentamista että rakennuksen tulevaa käyttöä.

Talotekniikka vaikuttaa suoraan siihen, millaiset olosuhteet rakennukseen syntyvät: ilmanvaihtoon, lämpötiloihin, vedottomuuteen, jäähdytykseen, sisäilmaan ja järjestelmien aiheuttamiin äänitasoihin. Hyvin suunniteltu LVI-tekniikka tukee käyttäjien hyvinvointia ja rakennuksen käyttötarkoitusta eikä ole vain välttämätön tekninen järjestelmä.

Samalla ratkaisuilla on pitkäaikaisia vaikutuksia kiinteistön omistajalle ja ylläpidolle. Suunnittelussa on arvioitava esimerkiksi energiankäyttöä, käyttökuluja, järjestelmien yhteistoimintaa, huollettavuutta, toimintavarmuutta sekä sitä, kuinka helposti järjestelmiä voidaan myöhemmin muuttaa tai kehittää.

Myös toteutettavuus on olennainen osa hyvää suunnittelua. Ratkaisujen pitää olla rakennettavissa tarkoituksenmukaisesti, yhteensopivia muun suunnittelun kanssa ja riittävän selkeitä toteutusvaihetta varten. Tämä palvelee yhtä lailla tilaajaa, urakoitsijoita ja lopulta myös rakennuksen käyttäjiä.

Hyvä lopputulos syntyy silloin, kun tekninen toimivuus, rakennettavuus, kustannukset, olosuhteet, huollettavuus ja tulevat muutostarpeet on tarkasteltu samana kokonaisuutena.

Myös ympäristövaikutukset syntyvät osin näistä samoista valinnoista. Järjestelmien mitoitus, energiatehokkuus, ohjaustavat ja yhteistoiminta vaikuttavat rakennuksen energiankulutukseen ja käytön aikaisiin päästöihin.

Näiden vaikutusten arviointi on erityisen tärkeää ennen keskeisten teknisten ratkaisujen lukitsemista. Kun järjestelmät, tilavaraukset, reitit ja toimintaperiaatteet on kerran toteutettu, niiden muuttaminen jälkikäteen on yleensä huomattavasti vaikeampaa ja kalliimpaa kuin vaihtoehtojen arviointi suunnitteluvaiheessa.

Hyvä LVI-suunnitelma ei ole vain teknisesti oikein. Sen pitää olla rakennettavissa, sopia rakennuksen arkkitehtuuriin ja käyttötarkoitukseen, tuottaa tavoitellut olosuhteet, olla käytettävissä ja huollettavissa sekä säilyä tarkoituksenmukaisena myös rakennuksen myöhemmissä vaiheissa.

 

Valvonta on osa laadunvarmistuksen ketjua

Rakentamisvaiheessa suunnitelmien tavoitteet siirtyvät työmaalle.

Talotekniikan valvonnan tehtävänä on seurata sovitun tehtävälaajuuden mukaisesti, että toteutus vastaa suunnitelmia, sopimusasiakirjoja ja hankkeelle asetettuja laatutavoitteita.

Valvonta ei kuitenkaan korvaa hyvää pohjatyötä suunnittelutyössä.

Paras lähtökohta toteutukselle syntyy, kun hankkeen tekninen ajatus säilyy johdonmukaisena läpi ketjun:

tavoitteet → selvitykset → järjestelmäratkaisut → suunnittelu → toteutus / valvonta → käyttöönotto.

Tällöin rakentamisvaiheessa voidaan keskittyä toteutuksen laatuun ja toimivuuden varmistamiseen sen sijaan, että työmaalla joudutaan ratkaisemaan suunnitteluvaiheessa avoimeksi jääneitä peruskysymyksiä.

 

Milloin hankkeessa tarvitaan mitäkin?

Hankkeen vaihe	Talotekninen pääkysymys	Tyypillinen asiantuntijatehtävä
Tarveselvitys	Mitä pitää tehdä?	Selvitykset, konsultointi
Hankesuunnittelu	Mitä vaihtoehtoja on ja mikä palvelee tavoitteita?	Järjestelmävertailut, kustannus- ja elinkaaritarkastelut, hankesuunnitelma
Järjestelmävalinnat	Millä teknisellä ratkaisulla tavoitteet saavutetaan?	LVI- ja RAU-asiantuntijatyö, vaihtoehtovertailut ja simuloinnit
Suunnittelu	Miten ratkaisu toteutetaan?	LVI- ja RAU-suunnittelu
Hankinta	Mitä urakkaan kuuluu ja mitä tarjoajilta edellytetään?	Tekninen määrittely ja tarjouspyyntöaineisto
Rakentaminen	Toteutuuko suunniteltu ratkaisu?	Suunnittelijan asiantuntijatuki ja valvonta
Käyttöönotto	Toimiiko kokonaisuus suunnitellusti?	Tarkastukset, toimintakokeet ja käyttöönoton varmistaminen
Käyttövaihe	Toimiiko rakennus tarkoituksenmukaisesti? Muutostarpeet	Selvitykset, optimointi ja muutossuunnittelu

Sama ratkaisu – eri näkökulma hankkeeseen

Taloteknisen ratkaisun onnistumista tarkastellaan hankkeessa eri näkökulmista.

Urakoitsijalle olennaista on, että ratkaisu täyttää hankkeen vaatimukset, on toteutettavissa suunnitellussa aikataulussa ja kustannustasossa sekä vähentää työmaan muutoksia, yhteensovitusongelmia ja toteutuksen riskejä.

Kiinteistön omistajalle ja sijoittajalle samat ratkaisut näkyvät myöhemmin rakennuksen toimivuutena, energiankulutuksena, käyttökuluina, huollettavuutena, muuntojoustavuutena ja järjestelmien käyttöikänä.

Rakennuksen käyttäjälle ratkaisut näkyvät ennen kaikkea olosuhteina, käyttömukavuutena ja rakennuksen toimivuutena arjessa.

Hyvä suunnittelu huomioi kaikki kolme näkökulmaa yhtä aikaa. Ratkaisun tulee olla toteuttajalle rakennettavissa, omistajalle taloudellisesti ja teknisesti tarkoituksenmukainen sekä käyttäjälle toimiva ja miellyttävä.

Parhaimmillaan nämä tavoitteet eivät ole keskenään ristiriidassa, vaan hyvin suunniteltu ratkaisu tukee koko hankkeen onnistumista rakentamisesta kiinteistön pitkäaikaiseen käyttöön asti.

 

LVI-Sastolla suunnittelu ja konsultointi ovat osa samaa asiantuntijaketjua

LVI-Sasto Oy on vuonna 1960 perustettu talotekniikan suunnittelu- ja asiantuntijayritys.

Meille LVI-suunnittelu, rakennusautomaatiosuunnittelu, konsultointi ja valvonta ovat saman taloteknisen asiantuntijuuden eri käyttötapoja hankkeen eri vaiheissa.

Työmme voi alkaa teknisestä kysymyksestä, nykytilan selvittämisestä tai hankkeen alkuvaiheen järjestelmäratkaisujen arvioinnista. Se voi jatkua järjestelmävaihtoehtojen vertailuun, kustannus- ja elinkaaritarkasteluun sekä energia- ja olosuhdesimulointeihin. Vaihtoehtoja tarkastellaan teknisesti ja taloudellisesti sekä niiden vaikutusten kautta: miten ne vaikuttavat energiankäyttöön, olosuhteisiin, hankintahintaan ja tuleviin käyttökuluihin.

Kun ratkaisuja viedään eteenpäin, samaa osaamista hyödynnetään LVI- ja RAU-suunnittelussa, mitoituksessa, tietomallinnuksessa, yhteensovituksessa ja toteutusasiakirjojen laadinnassa.

Rakentamisvaiheessa osaamistamme voidaan hyödyntää talotekniikan valvonnassa, tarkastuksissa ja käyttöönoton varmistamisessa. Rakennuksen käytön aikana sama asiantuntijuus auttaa järjestelmien toiminnan selvittämisessä, optimoinnissa, muutoksissa ja kehittämisessä.

Näin hankkeen tavoitteet, järjestelmäratkaisujen perusteet ja tekninen kokonaisuus voivat säilyä mukana läpi hankkeen eri vaiheiden.

Hyvä suunnittelu ei optimoi yhtä näkökulmaa muiden kustannuksella, vaan etsii ratkaisun, jossa rakentamisen, omistamisen ja käytön tavoitteet voidaan sovittaa mahdollisimman hyvin yhteen.

 

Mistä oikea asiantuntijatehtävä lähtee?

Hankkeen alkuvaiheessa ei aina ole olennaista määritellä ensimmäiseksi, onko tarvittavan toimeksiannon nimi konsultointi vai suunnittelu.

Lähtökohtana voi olla esimerkiksi järjestelmän uusiminen, käyttötarkoituksen muutos, tekninen ongelma, investointivaihtoehtojen vertailu tai uuden hankkeen järjestelmäratkaisujen määrittely.

Tehtävä voidaan tämän perusteella rajata selvitykseksi, konsultoinniksi, suunnitteluksi, suunnittelun ohjaukseksi, valvonnaksi tai näiden yhdistelmäksi.

Laajoissa korjaus-, muutos- ja uudishankkeissa tarvitaan usein osaamista useasta vaiheesta.

Ratkaisevaa ei ole asiantuntijan nimike, vaan se, että hankkeessa on oikea osaaminen oikeassa vaiheessa ja talotekninen kokonaisuus säilyy hallinnassa päätöksenteosta käyttöönottoon.

 

Usein kysyttyä LVI-konsultoinnista ja LVI-suunnittelusta

Mitä eroa on LVI-konsultilla ja LVI-suunnittelijalla?

Ero määräytyy ennen kaikkea toimeksiannon mukaan. Konsultoinnissa voivat painottua esimerkiksi nykytilan selvittäminen, vaihtoehtojen arviointi ja tilaajan päätöksenteon tukeminen. LVI-suunnittelussa hankkeen tavoitteet ja lähtökohdat muutetaan toimiviksi teknisiksi ratkaisuiksi ja toteutuskelpoisiksi suunnitelmiksi. Sama asiantuntija tai asiantuntijayritys voi toimia hankkeessa molemmissa tehtävissä.

Voiko LVI-suunnittelija toimia myös konsulttina?

Kyllä. Kokeneen LVI-suunnittelijan järjestelmäosaamista voidaan hyödyntää myös selvityksissä, vaihtoehtojen vertailussa, hankkeen alkuvaiheen ratkaisuissa ja tilaajan päätöksenteon tukena.

Milloin LVI-konsultointia tarvitaan?

Konsultointia tarvitaan esimerkiksi silloin, kun järjestelmäratkaisua, hankkeen laajuutta tai investointivaihtoehtoja vielä arvioidaan, olemassa olevan kiinteistön teknistä tilannetta selvitetään tai tilaaja tarvitsee asiantuntijatukea päätöksenteon pohjaksi.

Milloin tarvitaan LVI-suunnittelija?

LVI-suunnittelua tarvitaan, kun hankkeen tavoitteista ja lähtötiedoista muodostetaan teknisesti toimiva järjestelmäkokonaisuus, joka mitoitetaan, yhteensovitetaan muiden suunnittelualojen kanssa ja viedään tarvittavalla tarkkuudella toteutusasiakirjoiksi.

Tarvitaanko rakennusautomaatioon oma suunnittelu?

Rakennusautomaatio on keskeinen osa LVI-järjestelmien toimintaa. RAU-suunnittelun laajuus riippuu hankkeesta, mutta järjestelmien ohjaus, mittaukset ja säädöt on tärkeää huomioida osana taloteknistä kokonaisuutta jo suunnitteluvaiheessa.

LVI-Sastolla LVI- ja rakennusautomaatiosuunnittelu voidaan yhdistää samaan suunnittelukokonaisuuteen. Näin LVI-järjestelmien toiminta, ohjaukset, mittaukset ja säädöt voidaan tarkastella yhdessä jo suunnitteluvaiheessa.

Voiko sama yritys tehdä suunnittelun ja valvonnan?

Kyllä voi. Kun sama asiantuntijaorganisaatio vastaa sekä suunnittelusta että valvonnasta, valvojalla on hyvä ymmärrys suunnitteluratkaisujen tavoitteista, perusteista ja yksityiskohdista.

Tämä helpottaa toteutuksen seurantaa, koska valvoja pystyy arvioimaan työmaalla paitsi sitä, vastaako toteutus suunnitelmia, myös sitä, toteutuuko suunnittelussa tavoiteltu tekninen kokonaisuus käytännössä.

Tehtävien roolit ja vastuut määritellään kuitenkin aina hankekohtaisesti ja niiden tulee olla tilaajalle selkeitä.

Mistä tiedän, mitä asiantuntijapalvelua hanke tarvitsee?

Sitä ei tarvitse tietää valmiiksi. Yhteyttä voi ottaa jo silloin, kun tiedossa on vain tarve, epäselvä tilanne tai kysymys siitä, mitä LVI-järjestelmille pitäisi tehdä ja kuinka pitkälle nykyisillä ratkaisuilla voidaan vielä edetä.

Hankkeen tavoitetta, palvelukokonaisuutta tai tarvittavaa toimeksiantoa ei tarvitse määritellä etukäteen. Lähtötilanteen perusteella voidaan yhdessä arvioida, tarvitaanko ensin nykytilan selvitystä, konsultointia, suunnittelua, suunnittelun ohjausta, valvontaa vai näiden yhdistelmää.

Riittää, että on olemassa tarve tai kysymys. Oikea etenemistapa voidaan määrittää sen pohjalta.

 

Onko hankkeessasi ratkaistava talotekninen kokonaisuus?

Kyse voi olla uudisrakennuksen järjestelmäratkaisuista, olemassa olevan kiinteistön muutoksesta, teknisestä ongelmasta, järjestelmien uusimisesta tai investointivaihtoehtojen vertailusta.

Ota yhteyttä LVI-Saston talotekniikan asiantuntijaan. Määritellään yhdessä hankkeen lähtötilanteeseen sopiva asiantuntijatehtävä ja järkevä etenemistapa.

LVI-Saston asiantuntija-artikkeli
Artikkeli perustuu LVI-Saston suunnittelu-, konsultointi- ja valvontakokemukseen.