<Taloyhtiöiden energia-avustus 2026–2027 pähkinänkuoressa
Energia-avustus voi olla hyvä syy tarkastella taloyhtiön tulevia korjauksia uudesta näkökulmasta. Kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla, mutta nyt voi olla järkevää arvioida, mitä kannattaa aikaistaa, mitä yhdistää samaan hankkeeseen ja missä järjestyksessä korjaukset olisi kokonaisuuden kannalta paras toteuttaa.
Energia-avustus voi tehdä ajankohtaiseksi sellaisia korjauksia, jotka ovat muutenkin tulossa lähivuosina. Energiatehokkuus voidaan näin liittää osaksi normaalia, suunnitelmallista kiinteistönpitoa – ei erilliseksi suureksi energiaremontiksi.
Kokosimme yhteen, mitä avustusta voi saada, mihin sitä voi käyttää ja miten taloyhtiön kannattaa lähteä liikkeelle.
Nyt voi olla oikea hetki tarkistaa korjausten järjestys
Jos energiatehokkuutta parantavia korjauksia on joka tapauksessa tulossa lähivuosina, nyt kannattaa selvittää, mitä olisi järkevää tehdä ensin, mitä voidaan yhdistää samaan hankkeeseen ja onko jonkin korjauksen aikaistaminen perusteltua.
Yhdessä taloyhtiössä järkevintä voi olla aloittaa ilmanvaihdosta, toisessa lämmityksestä, rakennusautomaatiosta tai verkostojen säädöistä. Joskus paras lopputulos syntyy useamman toimenpiteen kokonaisuudesta.
Hyvä lähtökohta on selvittää rakennuksen nykyinen talotekniikka, tulevat korjaustarpeet ja eri vaihtoehtojen vaikutus energiatehokkuuteen. Sen jälkeen voidaan rakentaa järkevä etenemisjärjestys: mitä kannattaa tehdä nyt, mitä myöhemmin ja mitkä ratkaisut on teknisesti ja taloudellisesti järkevää toteuttaa yhdessä.
Jos rakennuksessa on useita toisiinsa liittyviä ongelmia tai korjaustarpeita, kokonaisuuden selvittäminen ennen yksittäisten ratkaisujen valintaa voi olla perusteltua.
Olennaista ei ole tehdä korjauksia avustuksen vuoksi, vaan hyödyntää avustus silloin, kun se auttaa toteuttamaan taloyhtiön muutenkin tarpeellisia korjauksia järkevämmässä järjestyksessä.
Näin energiatehokkuuden parantamisesta tulee osa taloyhtiön normaalia, suunnitelmallista kiinteistönpitoa – ei erillinen suuri energiaremontti.
Lue myös: Milloin kiinteistön ongelmat vaativat talotekniikan kokonaiskartoituksen?
Lue myös: Kiinteistön energiajohtaminen alkaa talotekniikan ymmärtämisestä
Voisiko tulevan remontin tehdä samalla energiatehokkaammin?
Jos jokin korjaus on joka tapauksessa tulossa lähivuosina, kannattaa samalla selvittää, voidaanko sen yhteydessä parantaa rakennuksen energiatehokkuutta, toimivuutta tai asumismukavuutta.
Esimerkiksi ilmanvaihdon, lämmityksen, julkisivun, vesikaton tai linjasaneerauksen yhteydessä voi olla mahdollista toteuttaa samalla energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja.
Energia-avustus voi tehdä jonkin hankkeen aikaistamisesta, laajentamisesta tai yhdistämisestä toiseen korjaukseen aiempaa järkevämpää.
Tärkeää on tarkastella kokonaisuutta: mitä korjauksia taloyhtiössä on muutenkin tulossa, mitä niiden yhteydessä voidaan järkevästi parantaa ja missä järjestyksessä hankkeet kannattaa toteuttaa.
Kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla – mutta jo suunniteltu korjaus voi olla hyvä hetki tehdä rakennuksesta samalla energiatehokkaampi.
Viisi tärkeintä asiaa energia-avustuksesta
1. Avustusta voi saada enintään 4 000 euroa asuntoa kohden
Avustus voi olla enintään 50 % avustuspäätöksessä hyväksytyistä ja toteutuneista kustannuksista.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että taloyhtiö saisi puolet koko energiaremontin kustannuksista. Jokaiselle avustettavalle toimenpiteelle on määritelty oma osuutensa, joka voidaan huomioida avustuksen laskennassa.
Avustuksen määrä ratkaistaan sen mukaan, kumpi antaa pienemmän summan: 4 000 euroa asuntoa kohden vai avustettavista kustannuksista laskettava enimmäismäärä.
2. Myös suunnitteluun, E-lukulaskentaan ja energiatodistukseen voi saada avustusta
Suunnittelukustannuksista 100 % voidaan ottaa huomioon avustuksen laskennassa, jolloin avustuksen osuus voi olla 50 % suunnittelukustannuksista.
Suunnittelukustannuksiin kuuluvat myös E-luvun laskennasta ja energiatodistusten laatimisesta aiheutuvat kustannukset.
Tämä on taloyhtiölle tärkeä mahdollisuus: ensin voidaan selvittää nykytilanne, vertailla vaihtoehtoja ja arvioida niiden vaikutukset energiatehokkuuteen. Vasta sen jälkeen päätetään, millainen kokonaisuus kannattaa toteuttaa.
3. Rakennuksen energiatehokkuuden pitää parantua riittävästi
Pelkkä avustettavan laitteen tai järjestelmän hankkiminen ei riitä. Koko rakennuksen energiatehokkuuden pitää parantua.
Vaadittu energiatehokkuuden parannus on kokonaisuutena vähintään:
kerrostalossa 23 %
pien-, ketju- ja rivitalossa 28 %.
Parannus osoitetaan E-lukulaskelmilla.
4. Suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin
Ensin kannattaa selvittää rakennuksen nykytilanne, mahdolliset energiansäästötoimet ja niiden vaikutus E-lukuun. Näin taloyhtiöllä on aikaa vertailla vaihtoehtoja ja valmistella toteutusta.
Toteuttamiselle jää kuitenkin aikaa.
Avustus voidaan maksaa myöntämisvuoden ja kahden seuraavan kalenterivuoden aikana. Korjaukset voidaan siis aikatauluttaa tälle ajalle, mutta avustuksen kohteena olevien korjausten pitää olla valmiit ennen maksatushakemusta.
Avustus maksetaan yhdessä erässä. Viimeisenä maksuvuonna maksatushakemus on toimitettava Varkelle viimeistään 31.10. Tämän jälkeen avustuksen maksua ei voi enää hakea.
5. Suunnittelun voi aloittaa vuonna 2026, vaikka toteutus olisi vuonna 2027
Taloyhtiön ei tarvitse odottaa vuotta 2027 ennen hankkeen suunnittelua.
Varken mukaan 20.4.2026 jälkeen syntyneisiin korjaushankkeen suunnittelukustannuksiin voidaan saada avustusta takautuvasti, jos varsinainen korjaushanke täyttää avustuksen ehdot.
Nykytilanteen selvitys, vaihtoehtojen vertailu, E-lukulaskenta ja suunnittelu voidaan siis käynnistää jo vuonna 2026, vaikka varsinainen työmaa alkaisi vuonna 2027.
Jos avustushakemus jätetään 1.1.2027 tai sen jälkeen, avustuksen kohteena olevia korjaustoimenpiteitä ei kuitenkaan saa aloittaa ennen kuin hakemus liitteineen on toimitettu Varkelle.
Käytännössä eteneminen voi olla:
Syksy 2026: nykytilanteen selvitys, vaihtoehtojen vertailu, E-lukulaskenta ja suunnittelu.
Vuosi 2027: avustushakemus tarvittavine liitteineen Varkelle.
Hakemuksen jättämisen jälkeen: avustuksen kohteena olevien korjaustöiden toteutus voidaan aloittaa.
Näin suunnittelua ei tarvitse tehdä kiireellä vasta hakuvaiheessa.
Mihin energia-avustusta voi saada?
Avustuksen määrä lasketaan toimenpiteittäin. Taulukon keskimmäinen sarake kertoo, kuinka suuri osa toimenpiteen kustannuksista voidaan ottaa huomioon avustusta laskettaessa. Viimeinen sarake kertoo, kuinka suuren osuuden avustus voi käytännössä kattaa toimenpiteen kokonaishinnasta.
| Toimenpide | Avustettavaksi hyväksyttävä osuus kustannuksista | Avustuksen osuus toimenpiteen kustannuksista |
| Suunnittelukustannukset, myös E-luvun laskennasta ja energiatodistuksien laatimisesta aiheutuneet.
|
100 % | 50 % |
Merkittävä (vähintään asetuksen 4/13 taso) lisälämmöneristys julkisivun uusimisen yhteydessä. |
20 % | 10 % |
Ikkunoiden ja ulko-ovien uusiminen vähintään 30 % asetuksen 4/13 vaatimuksia parempaan tasoon. |
40 % | 20 % |
Aurinkoenergialasit, jotka ovat aurinkopaneeleiden tavoin toimivia aurinkosähköntuottajia. |
40 % | 20 % |
Aurinkosuojaus kaihtimilla, markiiseilla, ikkunan g-arvolla jne. |
40 % | 20 % |
Jäähdytysjärjestelmä. |
20 % | 10 % |
Tulisijan vaihtaminen varaavaan tulisijaan. |
40 % | 20 % |
Rakennuksen tiivistäminen siten, että se osoitetaan ennen ja jälkeen tehdyllä tiiveysmittauksella. |
60 % | 30 % |
Rakennuksen lämpöpumppu- ja lämmöntalteenottojärjestelmät sekä aurinkoenergian hyödyntämiseen käytettävät laitteistot, tarvittavine kaapeli- ja putkivetoineen. (Muut kuin 7 §, kohdan 4 mukaiset.) Esimerkiksi ilmalämpöpumppu asuntokohtaisesti. |
40 % | 20 % |
Poistoilmapuhaltimien tai suurissa yksiköissä niiden moottorien vaihto nykyaikaisiin. |
40 % | 20 % |
Ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen lämmöntalteenotolla,ilmanvaihdon lämmöntalteenoton lisääminen (ml. poistoilmalämpöpumppu), muun lämmöntalteenoton lisääminen (ml. jäteveden lämmöntalteenotto). |
50 % | 25 % |
Rakennuksessa käytössä olevasta öljy- tai kaasulämmityksestä luopuminen ml. muutokset ja hybridiratkaisut (ei kuitenkaan biopolttoaineeseen siirtyminen tai hybridiratkaisu, jossa käytetään fossiilista polttoainetta), kun kokonaisratkaisulla saavutetaan tuen saamisen edellyttämä taso. (7 §, kohta 4) |
100 % | 50 % |
Paineenalennus ja vettä säästävät kalusteet sekä putkien eristys alkuperäistä parempaan tasoon linjasaneerauksen yhteydessä. |
20 % | 10 % |
Lisälämmöneristys yläpohjaan vesikaton uusimisen yhteydessä tai erikseen tehtynä. Merkittävä (vähintään asetuksen 4/13 taso) |
20 % | 10 % |
Lisälämmöneristys alapohjan uusimisen yhteydessä tai erikseen tehtynä. |
20 % | 10 % |
Sisäseinän merkittävä (vähintään asetuksen 4/13 taso) lisälämmöneristys lämpimän ja puolilämpimän tilan välillä. |
40 % | 20 % |
Ulkoiseen signaaliin reagoivat kiinteistönhallintajärjestelmät energian käytön tehostamiseen, sisäilmasto-olosuhteiden parantamiseen sekä järjestelmän säätöön, tasapainotukseen ja ohjaukseen sekä järjestelmän oikean toiminnan varmistamiseen liittyvä toimenpide sekä niiden tarvitsemat rakennukseen tulevat kaapeliasennukset ja tietoverkot. Yhteisten tilojen varustaminen läsnäolotunnistimella toimivalla valaistuksella. |
40 % | 20 % |
Ulkoiseen signaaliin reagoivat automaatio- ja ohjaus- sekä seuranta- ja säätöjärjestelmien lisääminen sekä järjestelmien tasapainotus sekä lämpötilan säätölaitteiston uusiminen ja säätö koko rakennuksessa. |
40 % | 20 % |
Sokkeleiden lisäeristys, routaeristeiden lisäys, kaapeli- tai putkikanaalien lisääminen energiatehokkuutta parantavien laitteistojen ja järjestelmien vuoksi. |
20 % | 10 % |
Innovatiiviset ja muut ratkaisut, joilla on energian käytön tehostamiseen tai energiatehokkuuteen tai kulutusjoustoihin luettavaa merkitystä kokonaisuuteen tai rakennuksen toimintaan kokonaisuutena tai ovat muuten hyödyllisiä rakennuksen omistajalle energiamielessä. |
20 % | 10 % |
Avustuksen saaminen edellyttää lisäksi, että muut avustuksen ehdot täyttyvät.
Varke: Avustusohjeet
Miksi E-luku lasketaan energia-avustuksen yhteydessä?
Energia-avustuksen saaminen ei perustu vain siihen, että taloyhtiö toteuttaa jonkin avustettavaksi määritellyn toimenpiteen.
Koko rakennuksen energiatehokkuuden pitää parantua riittävästi.
E-luku on rakennuksen laskennallista energiatehokkuutta kuvaava vertailuluku. Energia-avustuksessa sen avulla osoitetaan, että suunnitelluilla korjauksilla saavutetaan avustuksen edellyttämä parannus.
Hakemukseen tarvitaan lähtötilannetta kuvaava E-lukulaskelma sekä laskelma suunniteltujen korjausten jälkeisestä tilanteesta. Varke edellyttää hakemuksen liitteeksi myös muita hanketta koskevia asiakirjoja.
Kun korjaukset ovat valmistuneet, laaditaan toteutusta vastaava uusi E-lukulaskelma. Sen avulla osoitetaan, että energiatehokkuuden parannus myös toteutui.
Maksatushakemukseen tarvitaan lisäksi korjausten jälkeen laadittu energiatodistus.
E-lukulaskenta ei siis ole vain hakemuksen liite. Sen avulla voidaan jo suunnitteluvaiheessa arvioida, riittävätkö suunnitellut toimenpiteet avustuksen saamiseen.
Millä toimenpiteillä taloyhtiön energiatehokkuutta voidaan parantaa?
Energiaremontti ei tarkoita yhtä tiettyä teknistä ratkaisua.
Rakennuksesta riippuen energiatehokkuutta voidaan parantaa yhdellä suurella muutoksella tai useiden pienempien toimenpiteiden kokonaisuudella.
Lämmitys ja lämpöpumput
Lämmityksen energiankulutukseen voidaan vaikuttaa esimerkiksi lämpöpumppuratkaisuilla, lämmöntalteenotolla tai muuttamalla rakennuksen lämmöntuotantoa.
Myös öljy- tai kaasulämmityksestä luopuminen voi kuulua avustuksen piiriin, kun kokonaisratkaisu täyttää avustuksen ehdot.
Ilmanvaihto ja lämmöntalteenotto
Vanhan ilmanvaihtojärjestelmän energiankulutusta voidaan vähentää esimerkiksi lisäämällä lämmöntalteenottoa tai uusimalla ilmanvaihtojärjestelmää.
Mahdollisia ratkaisuja ovat muun muassa ilmanvaihdon lämmöntalteenotto, poistoilmalämpöpumppu ja joissakin kohteissa myös jäteveden lämmöntalteenotto.
Rakennusautomaatio ja järjestelmien säätö
Energiaa voidaan säästää myös ilman, että koko lämmitys- tai ilmanvaihtojärjestelmää uusitaan.
Rakennusautomaation avulla lämmitystä, ilmanvaihtoa ja muita taloteknisiä järjestelmiä voidaan ohjata rakennuksen todellisen tarpeen mukaan. Myös verkostojen tasapainotus, lämpötilojen säätö ja säätölaitteiston uusiminen voivat vähentää tarpeetonta energiankulutusta.
Rakennusautomaation merkitys kasvaa myös silloin, kun rakennukseen tulee uusia lämmitys-, lämmöntalteenotto- tai energiantuotantoratkaisuja.
Rakennuksen vaipan parantaminen
Energiaa voidaan säästää vähentämällä rakennuksen lämpöhäviöitä.
Mahdollisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi ikkunoiden ja ulko-ovien uusiminen, rakennuksen tiiviyden parantaminen sekä yläpohjan, alapohjan tai julkisivun lisälämmöneristys.
Näihin liittyy omia teknisiä vaatimuksia, joiden pitää täyttyä, jotta kustannuksia voidaan hyväksyä energia-avustukseen.
Aurinkoenergia, vedenkulutus ja muut ratkaisut
Avustuksen piiriin voi kuulua myös aurinkoenergian hyödyntämiseen liittyviä ratkaisuja.
Linjasaneerauksen yhteydessä energiatehokkuutta ja vedenkulutusta voidaan parantaa esimerkiksi paineenalennuksella, vettä säästävillä kalusteilla ja putkistojen alkuperäistä paremmalla eristyksellä.
Myös jäähdytysratkaisut sekä tietyt energian käyttöä tehostavat ja kulutusjoustoa parantavat ratkaisut voivat kuulua avustuksen piiriin.
Mistä energiatehokkuutta parantavasta toimenpiteestä taloyhtiön kannattaa aloittaa?
Hyvä lähtökohta on tarkastella rakennusta kokonaisuutena.
Sama ratkaisu ei ole paras kaikille taloyhtiöille. Rakennuksen ikä, nykyinen lämmitysjärjestelmä, ilmanvaihto, energiankulutus, rakennusautomaatio ja tulevat korjaukset vaikuttavat siihen, mitä kannattaa tehdä.
Yhdessä rakennuksessa lämmitysjärjestelmän uusiminen voi olla tärkein toimenpide. Toisessa merkittävä osa säästöstä voidaan saada ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla, verkostojen tasapainotuksella ja rakennusautomaation kehittämisellä.
Kolmannessa järkevin ratkaisu voi olla näiden yhdistelmä.
Hyvä kysymys esittää alkuun on:
Millä toimenpiteillä juuri tämän rakennuksen energiatehokkuutta kannattaa parantaa?
Mitä vuonna 2026 jo aloitetussa hankkeessa pitää huomioida?
Vuoden 2026 haussa on poikkeus normaaliin aloitusjärjestykseen.
20.4.2026 jälkeen syntyneisiin suunnittelukustannuksiin voidaan saada avustusta takautuvasti, jos varsinainen korjaushanke täyttää energia-avustuksen ehdot.
Myös jo aloitettujen korjaustoimenpiteiden kustannuksia voidaan tietyin ehdoin ottaa huomioon, jos rakennustyöt on aloitettu aikaisintaan 1.6.2026 ja hanketta koskeva avustushakemus liitteineen toimitetaan Varkelle viimeistään 31.12.2026. Varke asettaa näille hankkeille myös tarjouspyyntöjä tai urakkasopimuksia koskevia ehtoja.
Jos hakemus jätetään 1.1.2027 tai sen jälkeen, avustuksen kohteena olevia korjaustoimenpiteitä ei saa aloittaa ennen hakemuksen ja sen liitteiden toimittamista Varkelle.
Suunnittelun voi kuitenkin aloittaa jo ennen vuotta 2027
Jos varsinainen energiaremontti suunnitellaan vuodelle 2027, vuotta 2026 voidaan hyödyntää nykytilanteen selvittämiseen, vaihtoehtojen vertailuun, E-lukulaskentaan ja varsinaiseen suunnitteluun.
Tämä antaa aikaa ratkaista myös yksi hankkeen tärkeimmistä kysymyksistä:
Kannattaako jokin korjaus aikaistaa, voidaanko kaksi hanketta yhdistää tai olisiko teknisesti ja taloudellisesti järkevämpää toteuttaa korjaukset eri järjestyksessä kuin aiemmin on suunniteltu?
Kuinka kauan energiaremontin toteuttamiseen on aikaa?
Avustus voidaan maksaa myöntämisvuoden ja kahden seuraavan kalenterivuoden aikana.
Jos avustus myönnetään vuonna 2026, maksua voidaan hakea vuosina 2026–2028.
Jos avustus myönnetään vuonna 2027, maksua voidaan hakea vuosina 2027–2029.
Avustuksen maksu haetaan, kun korjaukset ovat valmistuneet, ja avustus maksetaan yhdessä erässä.
Viimeisenä maksuvuonna maksatushakemus pitää toimittaa Varkelle viimeistään 31.10.
Tämän jälkeen avustuksen maksua ei voi enää hakea.
Siksi hankkeen suunnittelu- ja toteutusaikataulu kannattaa rakentaa jo alkuvaiheessa niin, että aikaa jää myös kilpailutukseen, toteutukseen, käyttöönottoon ja maksatuksessa tarvittavien asiakirjojen kokoamiseen.
Mistä taloyhtiön kannattaa nyt aloittaa?
1. Selvitetään nykytilanne
Miten rakennus käyttää energiaa ja miten nykyiset LVI- ja automaatiojärjestelmät toimivat?
2. Katsotaan myös tulevat korjaustarpeet
Mitä rakennuksessa on joka tapauksessa tulossa seuraavien vuosien aikana?
Voidaanko energiatehokkuuden parantaminen yhdistää esimerkiksi ilmanvaihto-, lämmitys-, julkisivu-, vesikatto- tai linjasaneeraukseen?
3. Tunnistetaan säästömahdollisuudet
Missä rakennuksessa on suurin järkevästi hyödynnettävä energiansäästöpotentiaali?
4. Verrataan vaihtoehtoja
Millä toimenpiteillä energiatehokkuus paranee, mitä niiden toteuttaminen maksaa ja millaisia käyttökuluja eri ratkaisuista syntyy?
5. Varmistetaan energia-avustuksen edellytykset
E-lukulaskelmilla voidaan arvioida, saavutetaanko suunnitelluilla toimenpiteillä vaadittu energiatehokkuuden paraneminen.
Varke ohjeistaa selvittämään energiatehokkuutta parantavat korjaustarpeet ja niiden kustannukset ennen hakemista. Taloyhtiön hakemukseen tarvitaan myös muun muassa lainvoimainen päätös hankkeeseen ryhtymisestä ja rahoituksesta.
6. Suunnitellaan toteutus
Kun kokonaisuus on päätetty, ratkaisut suunnitellaan niin, että lämmitys, ilmanvaihto, automaatio ja muut järjestelmät toimivat yhdessä.
Lue lisää LVI-Saston LVI- ja RAU-suunnittelupalveluista.
Suunnitelmista pitää päästä myös toimivaan lopputulokseen
Energiatehokkuus ei ratkea vielä siihen, että oikeat ratkaisut on valittu ja suunniteltu.
Työmaalla pitää varmistaa, että suunnitelmat toteutetaan oikein, järjestelmät säädetään ja tasapainotetaan suunnitellulla tavalla ja eri järjestelmien yhteistoiminta varmistetaan käyttöönotossa.
Siksi myös valvonta kannattaa ajatella osaksi hankkeen kokonaisuutta jo suunnitteluvaiheessa. LVI-Sasto tarjoaa myös valvontapalvelut työmaan ajalle.
Lue myös:
Miksi talotekniikan valvonta kannattaa aloittaa jo suunnitteluvaiheessa?
LVI- ja RAU-valvonta rakennushankkeessa
Energia-avustus kannattaa yhdistää taloyhtiön muuhun korjaussuunnitteluun
Energia-avustus voi tehdä jonkin jo lähivuosille suunnitellun korjauksen toteuttamisesta aikaisempaa kiinnostavamman.
Siksi avustusta kannattaa tarkastella yhdessä taloyhtiön tulevien korjausten kanssa.
Jos esimerkiksi ilmanvaihdon, lämmityksen, rakennusautomaation, julkisivun, vesikaton tai muun järjestelmän uusiminen on muutenkin lähestymässä, kannattaa selvittää, muuttaako energia-avustus hankkeiden järkevintä toteutusajankohtaa tai järjestystä.
Kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla.
Järkevin etenemistapa voi olla usean vuoden kokonaisuus, jossa energiatehokkuutta parannetaan samalla, kun rakennuksen muutenkin tarpeellisia korjauksia toteutetaan.
Tavoitteena on löytää korjausten järjestys, jossa taloyhtiön investoinnit, rakennuksen tekninen kunto, energiatehokkuus ja tulevat käyttökustannukset muodostavat järkevän kokonaisuuden.
LVI-Sasto auttaa selvittämään, mitä juuri omassa taloyhtiössä kannattaa tehdä
LVI-Sasto auttaa taloyhtiöitä energiaremontin eri vaiheissa nykytilanteen selvittämisestä vaihtoehtojen vertailuun ja varsinaiseen LVI- ja rakennusautomaatiosuunnitteluun.
Tarkasteluun voidaan ottaa esimerkiksi lämmitys, ilmanvaihto, lämmöntalteenotto, lämpöpumput, rakennusautomaatio, verkostojen säädöt sekä eri ratkaisujen vaikutukset rakennuksen energiankulutukseen.
Samalla voidaan tarkastella tulevia korjaustarpeita ja sitä, kannattaako jokin hanke toteuttaa aikaisemmin, yhdistää toiseen korjaukseen tai toteuttaa eri järjestyksessä kuin aiemmin on suunniteltu.
Tavoitteena ei ole valita ensin laitetta ja perustella sitä jälkikäteen.
Ensin selvitetään, mitä kannattaa tehdä. Sen jälkeen päätetään, mitä kannattaa toteuttaa.
LVI-Sasto taloteknisenä asiantuntijana
LVI-Sasto voi olla mukana hankkeen eri vaiheissa tarpeen mukaan:
teknisissä konsultointikysymyksissä
nykytilanteen selvittämisessä
vaihtoehtojen vertailussa ja kustannusten arvioinnissa
hankesuunnittelussa
suunnitelmien laatimisessa
talotekniikan rakennuttamisessa ja kilpailutuksessa
LVI- ja RAU-valvonnassa
Kaikissa hankkeissa kaikkia palveluita ei tarvita samassa laajuudessa. Olennaista on, että taloyhtiöllä on oikeassa vaiheessa käytössään asiantuntija, joka ymmärtää sekä suunnittelun että käytännön toteutuksen.
Tarvittaessa olemme mukana ensimmäisestä selvityksestä aina toteutuksen vastaanottoon saakka.
Keskustele taloteknisistä tavoitteista asiantuntijamme kanssa →
Artikkelin lähde: Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen (Varke) energia-avustusohje vuosille 2026–2027.
Ohje tarkistettu 14.10.2026. Varke: Avustusohjeet
