<Ikkunoiden uusiminen ja LVI-suunnittelijan tehtävät – mitä talotekniikassa pitää huomioida?

LVI-Sasto Oy | Talotekniikan asiantuntijatoimisto
Miksi LVI-suunnittelija kannattaa ottaa mukaan jo ikkunaremontin valmisteluun, mitä hän käytännössä tekee ja mitä voi tapahtua, jos talotekniikka jätetään huomioimatta? Artikkelissa käsitellään kokonaisuudessaan ikkunaremontin taloteknisiä vaikutuksia sekä LVI-suunnittelijan ja -valvojan tehtäviä hankkeen eri vaiheissa.

Tiivistelmä

Ikkunoiden uusiminen vaikuttaa rakennuksen ilmanvaihtoon, lämmitykseen, painesuhteisiin ja asuntojen sisäolosuhteisiin. Lopulliset vaikutukset riippuvat rakennuksen nykyisistä järjestelmistä, asuntojen ominaisuuksista ja asukkaiden käyttötottumuksista.

Kun vanhat ikkunat korvataan uusilla, rakennuksen ilmanpitävyys paranee ja ikkunoiden kautta tapahtuvat lämpöhäviöt vähenevät. Samalla korvausilman saanti, painesuhteet, huoneiden lämpöolosuhteet ja lämmitysjärjestelmän säätötarpeet voivat muuttua. LVI-suunnittelijan tehtävänä on arvioida näiden muutosten vaikutukset rakennuksen talotekniikan toimintaan ja suunnitella tarvittavat toimenpiteet.

LVI-suunnittelija kannattaa ottaa mukaan jo ikkunaremontin valmisteluun, ennen ikkunoiden tilaamista. Näin korvausilmaratkaisut, lämmityksen muutostarpeet ja asuntojen olosuhteet voidaan huomioida ajoissa.
Ikkunatoimittajan tarjoama tavanomainen korvausilmaventtiili ei välttämättä ole rakennukseen ja kaikkiin sen asuntoihin parhaiten soveltuva ratkaisu. Siksi myös ikkunaan suunniteltu korvausilmaratkaisu on tärkeää käydä läpi LVI-suunnittelijan kanssa ennen hankintapäätöstä. Korvausilmaratkaisujen vaikutuksia käsitellään tarkemmin jäljempänä artikkelissa.

Aihe on erityisen ajankohtainen, sillä lokakuussa 2026 annetussa uudessa energiatehokkuusasetuksessa käsitellään nimenomaisesti lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien toiminnan varmistamista ikkunoiden uusimisen yhteydessä.

Ikkunaremonttien vaikutukset talotekniikan toimintaan nousevat vuosittain esille myös LVI-Saston käytännön asiantuntijatyössä. Erityisesti korvausilman saantiin, vedontunteeseen ja rakennusten painesuhteisiin liittyvät kysymykset ovat osoittaneet, kuinka tärkeää talotekniikan huomioiminen on jo ikkunaremontin valmistelussa.


 

Mitä ikkunaremontissa kannattaa huomioida?

Ikkunaremontissa on tärkeää varmistaa, että uudet ikkunat ja rakennuksen talotekniikka muodostavat toimivan kokonaisuuden.

 

Miten ikkunoiden uusiminen vaikuttaa talotekniikkaan?

Uusien ikkunoiden parempi lämmöneristävyys ja ilmanpitävyys vähentävät lämpöhäviöitä, mutta samalla rakennuksen ilmanvaihdon toiminta, painesuhteet, sisäilman kosteusolosuhteet ja lämmitysjärjestelmän säätötarpeet voivat muuttua ja vaatia tarkastelua.

Vaikutukset eivät kuitenkaan ole kaikissa rakennuksissa samanlaisia. Ne riippuvat rakennuksen nykyisestä ilmanvaihtojärjestelmästä, lämmitysratkaisuista sekä taloyhtiön ja sen asuntojen ominaisuuksista. Myös asukkaiden käyttötottumukset vaikuttavat siihen, millaisiksi sisäolosuhteet ja todellinen energiankulutus muodostuvat.

Ikkunaremontissa onkin tärkeää tarkastella ilmanvaihtoa, lämmitystä ja sisäolosuhteita yhtenä kokonaisuutena.

Muutokset voivat vaikuttaa rakennuksen painesuhteisiin, asuntojen ilmanvaihtoon ja lämpöolosuhteisiin sekä lopulta kiinteistön toteutuvaan energiankulutukseen.

Pelkkien uusien ikkunoiden teknisten ominaisuuksien lisäksi on arvioitava, miten rakennuksen talotekniikka toimii remontin jälkeen ja millaisia muutoksia tarvitaan, jotta se palvelee mahdollisimman hyvin rakennuksen ja sen asukkaiden tarpeita.

 

Miten ikkunoiden uusiminen vaikuttaa ilmanvaihtoon?

Yksi ikkunaremontin tärkeimmistä taloteknisistä kysymyksistä liittyy korvausilman saantiin erityisesti painovoimaisella tai koneellisella poistoilmanvaihdolla varustetuissa kiinteistöissä.

Kun vanhat ikkunat uusitaan, ilmanvaihdon toiminta voi heikentyä. Seurauksena voi olla esimerkiksi sisäilman tunkkaisuutta, lisääntyviä paine-eroja tai ilman kulkeutumista rakenteiden ja muiden hallitsemattomien reittien kautta, jolloin myös hajujen leviäminen voi tulla ongelmaksi.

Uusien ikkunoiden hyvä ilmanpitävyys on tavoiteltava ominaisuus. Ongelma ei siis ole ikkunoiden tiiviys, vaan se, jos rakennuksen ilmanvaihtoa ei huomioida muuttuneessa tilanteessa.

 

Korvausilman suunnittelu riippuu rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmästä

LVI-suunnittelijan tehtävänä on selvittää rakennuksen olemassa olevan ilmanvaihdon toimintaperiaate ja määrittää, mitä muutoksia tai tarkistuksia ikkunoiden uusiminen edellyttää.

Painovoimaisessa ilmanvaihdossa riittävien ja tarkoituksenmukaisesti sijoitettujen korvausilmareittien merkitys korostuu. Ilmanvaihdon toimintaan vaikuttavat myös ulkolämpötila, tuuli ja rakennuksen paineolosuhteet.

Koneellisessa poistoilmanvaihdossa poistoilmapuhallin poistaa ilmaa. Poistuvan ilman tilalle tarvitaan hallittu korvausilman saanti. Ikkunaremontin yhteydessä voidaan joutua suunnittelemaan esimerkiksi uusia korvausilmaventtiileitä tai tuloilmaikkunoita. Mutta ilman määrä täytyy laskea, jotta tiedetään korvausilman määrä ja venttiilien määrä.

Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa ulkoilma tuodaan sisätiloihin ilmanvaihtojärjestelmän kautta. Tällöin ikkunoihin ei tarvita erillisiä korvausilmaventtiileitä.

Korvausilmaratkaisujen suunnittelussa huomioidaan ilmamäärien lisäksi myös ilman sisääntulon sijainti, vedottomuus, ääniolosuhteet, suodatus ja ratkaisujen huollettavuus.

 

Korvausilmaventtiilin valinta vaikuttaa myös asumisviihtyvyyteen

Pelkkä korvausilmaventtiilin lisääminen ikkunatarjoukseen ei vielä tarkoita, että korvausilman saanti ja sisäolosuhteet olisi suunniteltu toimivaksi kokonaisuudeksi.

Erityisesti talvella tavallisesta korvausilmaventtiilistä suoraan ulkoa tuleva kylmä ilma voi aiheuttaa vedontunnetta ja heikentää asumisviihtyvyyttä. Venttiilin sijoittelu, ilmavirran suuntaus sekä kylmän ulkoilman sekoittuminen lämpimään huoneilmaan vaikuttavat siihen, millaisiksi sisäolosuhteet muodostuvat.

Korvausilmaratkaisujen suunnittelussa onkin arvioitava riittävän ilmamäärän lisäksi ilman jakautumista huonetilaan, vedottomuutta, asuntojen kokoa ja ratkaisun toimivuutta eri vuodenaikoina. Vaihtoehtoina voidaan tarkastella erilaisia korvausilman tuontitapoja ja joissakin kohteissa myös korvausilmaa lämmittäviä ratkaisuja.

Jos kylmä korvausilma aiheuttaa jatkuvaa vedontunnetta, asukkaat saattavat sulkea korvausilmaventtiileitä. Tällöin ilmanvaihdon toiminta voi heikentyä ja erityisesti koneellisella poistoilmanvaihdolla varustetuissa rakennuksissa asuntojen alipaineisuus kasvaa. Tämä voi puolestaan lisätä hallitsemattomia ilmavirtauksia esimerkiksi rakenteiden ja porrashuoneiden kautta.

Hyvin suunnitellussa ikkunaremontissa ei siis ratkaista ainoastaan sitä, mistä korvausilma tulee, vaan myös sitä, miten se tuodaan sisätiloihin. Kun korvausilmaratkaisut suunnitellaan ennen ikkunoiden tilaamista, käytettävissä on enemmän vaihtoehtoja ja rakennuksen tarpeisiin sopiva ratkaisu voidaan huomioida jo ikkunoiden hankinnassa.

 

Asunnon koko ja asukkaiden tarpeet vaikuttavat korvausilmaratkaisuihin

Taloyhtiön ikkunaremontissa sama korvausilmaratkaisu ei välttämättä sovellu yhtä hyvin kaikkiin asuntoihin. Asuntojen koko, pohjaratkaisut ja oleskelutilojen sijoittelu vaikuttavat siihen, miten korvausilma jakautuu huonetiloihin ja millaisiksi sisäolosuhteet muodostuvat.

Erityisesti pienissä asunnoissa kylmän korvausilman aiheuttama vedontunne voi korostua. Kun tilaa on vähän, sänky, sohva tai muu oleskelupaikka voi sijaita lähellä ikkunaa ja korvausilmaventtiiliä. Tällöin kylmä ulkoilma saattaa kulkeutua suoraan oleskelualueelle ennen kuin se ehtii sekoittua riittävästi lämpimään huoneilmaan. Myös venttiilien sijoittelumahdollisuudet voivat olla rajalliset.

Asukkaiden tarpeissa on lisäksi eroja. Esimerkiksi ikääntyneet ihmiset voivat olla herkempiä kylmälle ja vedolle tai kaivata lämpimämpiä sisäolosuhteita. Lämpöviihtyvyys on kuitenkin yksilöllistä, eikä pelkkä asukkaan ikä määritä sopivia olosuhteita.

Ikkunaremontin suunnittelussa olisikin tärkeää tarkastella erikokoisten asuntojen olosuhteita ja korvausilman tuontitapoja ennen lopullisten ikkunaratkaisujen valintaa. Kaikkiin asuntoihin ei välttämättä kannata valita samanlaista venttiiliratkaisua, vaan vaihtoehtoja voidaan arvioida eri huoneistotyyppeihin.

Tavoitteena on varmistaa riittävä ilmanvaihto ja mahdollisimman miellyttävät sisäolosuhteet erilaisissa asunnoissa ja erilaisille asukkaille.

 

Ikkunaremontti vaikuttaa myös sisäolosuhteisiin kesällä

Ikkunoiden energiatehokkuutta tarkasteltaessa huomio kiinnittyy usein lämmön säilymiseen rakennuksen sisällä talvella. Ikkunoiden ominaisuuksilla on kuitenkin merkitystä myös kesäaikaisiin sisälämpötiloihin.

Ikkunoiden kautta tuleva auringonsäteily voi nostaa huonelämpötiloja erityisesti aurinkoisilla julkisivuilla ja aiheuttaa tilojen ylilämpenemistä.

Ikkunavalinnoissa onkin syytä huomioida lämmönläpäisykertoimen eli U-arvon lisäksi auringonsäteilyn kokonaisläpäisykerroin eli g-arvo sekä mahdolliset aurinkosuojausratkaisut.

LVI-suunnittelija voi arvioida ikkunoiden vaikutuksia rakennuksen lämpöolosuhteisiin ja mahdolliseen jäähdytystarpeeseen. LVI-Sasto voi tarkastella eri ikkunavaihtoehtojen ja aurinkosuojausratkaisujen vaikutuksia myös dynaamisella olosuhdesimuloinnilla IDA ICE -ohjelmistolla. Simuloinnin avulla voidaan vertailla ratkaisuja ja arvioida niiden vaikutuksia huonelämpötiloihin eri vuodenaikoina.

Tavoitteena on löytää ratkaisuja, joilla parannetaan rakennuksen energiatehokkuutta ja säilytetään miellyttävät sisäolosuhteet myös kesähelteillä.

 

Ikkunoiden uusiminen voi muuttaa painesuhteita

Ikkunoiden uusimisen vaikutukset rakennuksen painesuhteisiin voivat korostua erityisesti korkeissa asuinkerrostaloissa. Käytännön kohteissa painesuhdeongelmia on kuitenkin tullut vastaan jo kuusikerroksisissa rakennuksissa.

Rakennuksen korkeuden sekä sisä- ja ulkoilman lämpötilaeron aiheuttama savupiippuvaikutus vaikuttaa painesuhteisiin rakennuksen eri kerroksissa. Talvella savupiippuvaikutus pyrkii aiheuttamaan rakennuksen alaosiin alipainetta ja yläosiin ylipainetta suhteessa ulkoilmaan. Todellisiin painesuhteisiin vaikuttavat kuitenkin myös ilmanvaihtojärjestelmä, rakennuksen ilmanpitävyys ja sääolosuhteet.

Kun vanhat, epätiiviimmät ikkunat vaihdetaan uusiin, hallitsemattomat ilmavuodot vähenevät ja suunniteltujen korvausilmareittien merkitys korostuu. Jos korvausilmaa ei saada riittävästi tai asukkaat sulkevat venttiileitä esimerkiksi vedontunteen vuoksi, asuntojen alipaineisuus voi kasvaa ja ilmanvaihdon toiminta heikentyä.

Seurauksena voi olla hallitsemattomia ilmavirtauksia esimerkiksi rakenteiden, porrashuoneiden tai muiden asuntojen kautta sekä hajujen ja epäpuhtauksien kulkeutumista sisätiloihin. Myös ilmanvaihdon toiminnassa ja korvausilman saannissa voi esiintyä eroja rakennuksen eri kerrosten välillä.

Siksi korkeiden talojen ikkunaremonteissa ei riitä, että korvausilmaratkaisut tarkastellaan vain yksittäisen asunnon näkökulmasta. Myös koko rakennuksen ilmanvaihdon toiminta ja painesuhteet on huomioitava.

LVI-suunnittelussa voidaan arvioida painesuhteita ja korvausilman riittävyyttä rakennuksen eri kerroksissa. Tavoitteena on varmistaa, että ilmanvaihto toimii hallitusti ja sisäolosuhteet pysyvät miellyttävinä myös ikkunoiden uusimisen jälkeen.

 

Ikkunoiden uusiminen muuttaa rakennuksen lämmitystarvetta

Ikkunoiden lämmöneristävyyden parantuessa niiden kautta tapahtuva lämpöhäviö pienenee. Tämä vähentää huoneiden lämmitystehontarvetta, mutta lopulliseen lämmitystarpeeseen vaikuttavat myös ilmanvaihdon toiminta ja valitut korvausilmaratkaisut sekä tietenkin mitoitettu sisälämpötila.

Vanhojen ikkunoiden aikana sopivaksi säädetty lämmitysjärjestelmä ei välttämättä toimi tarkoituksenmukaisimmalla tai energiatehokkaimmalla tavalla ikkunoiden uusimisen jälkeen. Muutos voi näkyä esimerkiksi aiempaa korkeampina huonelämpötiloina tai huoneiden välisten lämpötilaerojen muuttumisena.

Patteritermostaatit voivat kompensoida osan muutoksista, mutta ne eivät korvaa lämmitysverkoston toiminnan ja säätötarpeiden arviointia.

 

Ilmanvaihtojärjestelmä vaikuttaa lämmitystarpeen muutokseen

Koneellisella poistoilmanvaihdolla varustetuissa rakennuksissa korvausilma tuodaan asuntoihin suoraan ulkoa. Kylmä korvausilma tarvitsee lämmitysenergiaa, ja sen tuontitapa sekä jakautuminen huonetiloihin vaikuttavat lämmitysjärjestelmän toimintaan ja koettuihin lämpöolosuhteisiin.

Jos korvausilma aiheuttaa vedontunnetta, asukkaat saattavat pyytää nostamaan huonelämpötiloja. Tällöin osa ikkunoiden paremman lämmöneristävyyden tuomasta energiansäästöstä voi jäädä toteutumatta. Myös korvausilman määrän muuttuminen voi vaikuttaa rakennuksen lämmitysenergian tarpeeseen.

Koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla varustetuissa rakennuksissa sekä tulo- että poistoilma kulkevat ilmanvaihtojärjestelmän kautta. Korvausilman saanti ei tällöin lähtökohtaisesti perustu ikkunaventtiileihin tai rakenteiden ilmavuotoihin.

Kun ikkunoiden lämmöneristävyys ja ilmanpitävyys paranevat, rakennuksen lämpöhäviöt yleensä vähenevät. Toimivalla tulo- ja poistoilmanvaihdolla varustetussa rakennuksessa ikkunoiden uusiminen voi siksi näkyä selkeämmin myös lämmitysenergian tarpeen pienenemisenä.

 

Tarvitaanko ikkunaremontin yhteydessä patteriverkoston perussäätö?

Ikkunoiden uusiminen on luonteva ajankohta arvioida lämmitysverkoston toimintaa ja perussäädön tarvetta.

LVI-suunnittelussa voidaan selvittää, miten rakennuksen lämpöhäviöt ja lämmitystehontarve muuttuvat sekä vaikuttavatko muutokset patteriverkoston mitoitusvirtaamiin, säätöihin tai lämmityksen säätökäyrään.

Erityisesti vanhemmissa rakennuksissa kannattaa tarkastella, ovatko patteriverkoston perussäädöt ajan tasalla ja jakautuuko lämpö tasaisesti eri huonetiloihin.

Kaikissa ikkunaremonteissa ei kuitenkaan tarvita koko lämmitysverkoston uudelleensuunnittelua tai laajaa perussäätöä. Tarvittavat toimenpiteet arvioidaan rakennuksen lähtötilanteen, lämmitysjärjestelmän nykyisen toiminnan ja ikkunaremontin vaikutusten perusteella.

Tavoitteena on, että lämmitysjärjestelmä vastaa rakennuksen muuttunutta lämmitystarvetta, ylläpitää miellyttäviä sisälämpötiloja ja mahdollistaa ikkunoiden paremman lämmöneristävyyden tuoman energiansäästön myös käytännössä.

 

Ikkunoiden energiatehokkuuden paraneminen ei ole välttämättä sama asia kuin rakennuksen energiankulutuksen väheneminen

Uusien ikkunoiden parempi lämmöneristävyys ja ilmanpitävyys voivat parantaa rakennuksen laskennallista energiatehokkuutta, mikä voi näkyä energiatodistuksessa. Todellinen energiankulutus ei kuitenkaan välttämättä vähene laskennallisen säästön mukaisesti.

Esimerkiksi koneellisella poistoilmanvaihdolla varustetussa rakennuksessa uusien ikkunoiden korvausilmaratkaisuilla on merkittävä vaikutus lopputulokseen. Jos kylmä korvausilma aiheuttaa vedontunnetta, asukkaat saattavat pyytää nostamaan huonelämpötiloja vedon kompensoimiseksi. Tällöin osa ikkunoiden paremman lämmöneristävyyden tuomasta energiansäästöstä menetetään.

Toisaalta tilanne voi olla päinvastainen. Jos asukkaat ovat ennen ikkunaremonttia joutuneet tuulettamaan runsaasti ikkunoita avaamalla riittämättömän ilmanvaihdon vuoksi, oikein suunniteltu korvausilmaratkaisu voi vähentää tuuletustarvetta ja sen aiheuttamia lämpöhäviöitä.

Ikkunaremontin todelliset energiansäästövaikutukset riippuvatkin rakennuksen lähtötilanteesta, ilmanvaihdon ja lämmityksen toiminnasta, valituista ratkaisuista sekä rakennuksen käytöstä ja asukkaiden käyttötottumuksista.

Ikkunatoimittaja voi osoittaa uusien ikkunoiden laskennalliset energiatehokkuusominaisuudet. LVI-suunnittelija puolestaan tarkastelee, miten ikkunaremontti vaikuttaa rakennuksen ilmanvaihtoon, lämmitykseen ja sisäolosuhteisiin sekä arvioi niiden vaikutuksia energiankulutukseen.

Lopputulokseen vaikuttaa kuitenkin myös se, miten asukkaat käyttävät rakennusta ja millaisiksi he kokevat sisäolosuhteet.

Ikkunaremontin todelliset hyödyt näkyvät rakennuksen käytössä. Siinä miten ilmanvaihto ja lämmitys toimivat uusien ikkunoiden kanssa, millaisiksi asukkaat kokevat sisäolosuhteet ja mitä rakennuksen energiankulutukselle tapahtuu.

 

Ikkunaremontin onnistuminen ei ratkea pelkästään ikkunoiden ominaisuuksilla

Uudet ikkunat voivat parantaa rakennuksen energiatehokkuutta ja sisäolosuhteita merkittävästi. Niiden vaikutus ei kuitenkaan rajoitu yksittäiseen rakennusosaan.

Ilmanvaihdon, lämmityksen ja ikkunoiden on toimittava yhdessä.

Kun talotekniset vaikutukset selvitetään jo ennen ikkunoiden hankintaa, tarvittavat muutokset voidaan suunnitella osaksi samaa kokonaisuutta ja niiden kustannukset huomioida hankkeen valmistelussa.

Samalla vältetään tilanne, jossa laadukkaasti toteutetun ikkunaremontin jälkeen joudutaan ratkaisemaan erikseen ilmanvaihdon tai lämmityksen toimintaan liittyviä ongelmia.

Hyvin suunnitellussa ikkunaremontissa eivät parane vain ikkunat, vaan myös rakennuksen toiminta kokonaisuutena.

 

LVI-suunnittelija mukaan jo ikkunaremontin valmisteluun

LVI-suunnittelija kannattaa ottaa mukaan jo silloin, kun ikkunoiden uusimista aletaan suunnitella. Yksi ensimmäisistä tehtävistä on selvittää rakennuksen nykyisen ilmanvaihdon toiminta ja arvioida, millainen korvausilmaratkaisu soveltuu kohteeseen parhaiten.

Korvausilman tuontitapa vaikuttaa myös ikkunoiden valintaan. Esimerkiksi tavallinen korvausilmaventtiili, tuloilmaikkuna tai muu korvausilmaratkaisu voivat edellyttää erilaisia ominaisuuksia ikkunoilta ja niiden rakenteilta.

Kun korvausilmaratkaisut suunnitellaan ennen ikkunoiden kilpailutusta ja tilaamista, niiden tekniset vaatimukset voidaan sisällyttää jo tarjouspyyntöihin. Samalla voidaan huomioida erikokoisten asuntojen erityispiirteet, vedottomuus ja sisäolosuhteiden toimivuus.

Jos korvausilman saantiin liittyvät kysymykset selvitetään vasta ikkunoiden tilaamisen jälkeen, vaihtoehdot voivat olla rajallisempia ja tarvittavat muutokset aiheuttavat lisäkustannuksia.

Ikkunaremontissa kannattaakin suunnitella ensin, miten ilmanvaihto toimii uusien ikkunoiden kanssa, ja vasta sen jälkeen päättää, millaiset ikkunat ja korvausilmaratkaisut hankitaan.

 

Ikkunoiden uusiminen ja muuttuvat energiatehokkuusvaatimukset

Rakennusten energiatehokkuutta koskeva sääntely uudistuu.

Lokakuussa 2026 annettu ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta päästöttömäksi rakennukseksi korjaus- ja muutostöissä tulee voimaan 1.1.2027.

Uuden asetuksen mukaan rakennusosakohtaisessa energiatehokkuuden parantamisessa uusien ikkunoiden U-arvon on oltava 0,8 W/(m²K) tai parempi. Aiempi vaatimus oli 1,0 W/(m²K).

Uusi asetus tulee voimaan vuoden 2027 alussa, ja sen soveltamiseen liittyy siirtymäaikoja. Asetus tulee pakolliseksi julkisten elinten omistamille rakennuksille vuoden 2028 alusta ja kaikille rakennuksille vuoden 2030 alusta. Uutta vaatimustasoa voidaan soveltaa jo vuodesta 2027 alkaen.
Lähde: Ympäristöministeriön asetus 869/2026 – 4 §, 8 §, 11 §, 12 § ja 14 §.

Asetuksessa edellytetään myös lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien oikean ja energiatehokkaan toiminnan varmistamista ikkunoiden uusimisen yhteydessä sekä tarpeellisia säätö- ja tasapainotustoimenpiteitä.

Hankkeen suunnittelussa on huomioitava kulloinkin sovellettavat vaatimukset sekä rakennuksen ja korjaustyön ominaisuudet.

 

Milloin ikkunaremonttiin tarvitaan LVI-suunnittelija?

LVI-suunnittelun tarve riippuu ennen kaikkea rakennuksen ominaisuuksista ja suunnitelluista muutoksista.

Erityisen tärkeää LVI-asiantuntijan osallistuminen on silloin, kun rakennuksessa on painovoimainen tai koneellinen poistoilmanvaihto ja ikkunoiden uusiminen vaikuttaa korvausilman saantiin.

Myös lämmitysjärjestelmän nykyinen toiminta, rakennuksen laajuus ja muut samanaikaiset korjaustoimenpiteet vaikuttavat suunnittelun tarpeeseen.

Kaikki ikkunaremontit eivät edellytä laajaa LVI-suunnittelutoimeksiantoa. Joissakin hankkeissa riittää rajattu talotekninen selvitys ja tarvittavien muutosten suunnittelu. Toisissa kohteissa ilmanvaihdon ja lämmityksen tarkastelu voi muodostaa merkittävän osan korjaushanketta.

 

Mitä LVI-suunnittelija tekee ikkunaremontissa?

LVI-suunnittelijan tehtävänä on selvittää, miten ikkunoiden uusiminen vaikuttaa rakennuksen ilmanvaihtoon, lämmitykseen ja sisäolosuhteisiin sekä suunnitella tarvittavat talotekniset muutokset.

Suunnittelun laajuus riippuu rakennuksen nykyisistä järjestelmistä, niiden toiminnasta ja ikkunaremontin laajuudesta. Kaikissa hankkeissa ei tarvita samoja selvityksiä tai toimenpiteitä.

 

Lähtötilanteen selvittäminen

Suunnittelu alkaa rakennuksen nykyisen ilmanvaihdon ja lämmitysjärjestelmän toiminnan selvittämisellä.

Lähtötietoina hyödynnetään olemassa olevia LVI-suunnitelmia, aiempia mittauksia ja selvityksiä sekä tarvittaessa kohteessa tehtäviä tarkastuksia ja mittauksia.

Erityisesti selvitetään, miten korvausilma nykyisin tulee asuntoihin ja miten ikkunoiden uusiminen muuttaa tilannetta. Samalla tarkastellaan rakennuksen eri huoneistotyyppejä, ilmanvaihdon toimintaa ja mahdollisia nykyisiä sisäolosuhdeongelmia.

Lähtötilanteen perusteella määritetään, mitä tarkempia selvityksiä ja suunnitelmia ikkunaremontti edellyttää.

 

Ilmanvaihdon ja korvausilmaratkaisujen suunnittelu

LVI-suunnittelija määrittää tarvittavat korvausilmavirrat ja suunnittelee niiden perusteella korvausilman tuontitavat, venttiilien mitoituksen ja sijoittelun sekä mahdolliset muut ilmanvaihtoon liittyvät toimenpiteet.

Suunnittelussa huomioidaan rakennuksen nykyinen ilmanvaihtojärjestelmä, painesuhteet ja asuntojen erilaiset ominaisuudet. Korvausilman riittävyyden lisäksi arvioidaan, miten ratkaisut vaikuttavat sisäolosuhteisiin, erityisesti vedontunteeseen ja lämpöviihtyvyyteen.

Tarvittaessa vertaillaan vaihtoehtoisia korvausilmaratkaisuja, kuten erilaisia ikkunaventtiileitä, tuloilmaikkunoita tai korvausilmaa lämmittäviä ratkaisuja.

Korvausilmaratkaisujen suunnittelu on tärkeää tehdä ennen ikkunoiden tilaamista, sillä valittu ratkaisu voi vaikuttaa myös ikkunoiden rakenteisiin, ominaisuuksiin ja hankintahintaan.

 

Lämmitysjärjestelmän ja lämpöolosuhteiden tarkastelu

LVI-suunnittelija arvioi ikkunoiden uusimisen vaikutuksia rakennuksen lämpöhäviöihin ja lämmitystehontarpeeseen. Samalla huomioidaan ilmanvaihdon ja korvausilmaratkaisujen vaikutukset lämmitykseen.

Tarkastelun perusteella määritetään, onko lämmitysjärjestelmään tarpeen tehdä muutoksia. Näitä voivat olla esimerkiksi lämmityksen säätökäyrän tarkistaminen tai patteriverkoston perussäädön tarpeen arviointi ja suunnittelu.

Tarvittaessa voidaan selvittää myös ikkunoiden vaikutuksia kesäaikaisiin sisälämpötiloihin ja jäähdytystarpeeseen. LVI-Sasto voi tarkastella eri ikkunavaihtoehtojen ja aurinkosuojausratkaisujen vaikutuksia dynaamisella IDA ICE -olosuhdesimuloinnilla.

 

Suunnitelmien yhteensovittaminen ja ikkunoiden hankinnan valmistelu

Ikkunaremontissa rakennustekninen suunnittelu, ikkunahankinta ja LVI-suunnittelu liittyvät toisiinsa.

LVI-suunnittelija määrittää talotekniikkaa koskevat vaatimukset ja yhteensovittaa ratkaisut muiden suunnittelijoiden kanssa. Esimerkiksi korvausilmaventtiilien ominaisuudet, mitoitus ja sijoittelu on huomioitava ikkunasuunnitelmissa ja hankinta-asiakirjoissa.

Suunnittelun yhteydessä on tärkeää määrittää myös eri osapuolten tehtävät ja urakkarajat. Näin voidaan varmistaa, että tarvittavat talotekniset ratkaisut sisältyvät hankintaan ja niiden toteuttamisesta on sovittu. Myös tarvittavan taloteknisen valvonnan laajuus ja vastuut on hyvä määrittää tässä vaiheessa.

Kun suunnitelmat ovat valmiina ennen ikkunoiden kilpailutusta, eri toimittajien tarjouksia voidaan vertailla yhtenäisillä teknisillä vaatimuksilla. Samalla vähennetään riskiä, että remontin aikana joudutaan tekemään suunnittelemattomia muutoksia tai lisähankintoja.

 

Toteutuksen valvonta, mittaukset ja käyttöönotto

Ikkunaremontin aikana taloteknisellä valvonnalla voidaan varmistaa, että ilmanvaihtoon ja lämmitykseen liittyvät ratkaisut toteutetaan suunnitelmien ja sovittujen vaatimusten mukaisesti.

LVI-Sasto voi toimia hankkeen taloteknisenä valvojana ja tarkastaa työmaan aikana esimerkiksi korvausilmaventtiilien tyypit, sijoittelun ja asennukset sekä valvoa, että mahdolliset ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmien muutostyöt toteutetaan suunnitellusti. Jos toteutuksen aikana ilmenee muutostarpeita, arvioimme niiden vaikutuksia talotekniikan toimintaan yhteistyössä hankkeen muiden osapuolten kanssa.

Ikkunoiden uusimisen jälkeen on tarvittaessa varmistettava mittauksin ja säädöin, että rakennuksen ilmanvaihto ja lämmitys toimivat suunnitellulla tavalla. LVI-Sasto voi organisoida tarvittavat mittaukset ja säätötoimenpiteet sekä tarkistaa niiden tulokset. Näitä voivat olla esimerkiksi korvausilmavirtojen ja rakennuksen painesuhteiden mittaukset sekä lämmitysjärjestelmän säätöjen tarkistaminen.

Myös asukkaiden opastaminen uusien korvausilmaratkaisujen käyttöön ja kunnossapitoon on tärkeää. Jos esimerkiksi korvausilmaventtiileitä suljetaan vedontunteen vuoksi, ilmanvaihto ei välttämättä enää toimi suunnitellusti. Valvonnan yhteydessä voidaan huolehtia myös siitä, että asukkaille laaditaan tarvittavat käyttö- ja huolto-ohjeet.

Taloteknisen valvonnan laajuudesta, vastuista sekä mittausten ja säätöjen toteuttamisesta on hyvä sopia jo hankkeen valmistelussa.

 

Suunnittelulla määritetään tarvittavat talotekniset ratkaisut, valvonnalla seurataan niiden toteutumista ja mittauksilla sekä säädöillä varmistetaan järjestelmien toiminta. Näin ikkunaremontin lopputulos palvelee rakennuksen ja sen asukkaiden tarpeita myös käytännössä.

 

LVI-Sasto apuna ikkunaremontin taloteknisessä suunnittelussa

LVI-Sasto tarjoaa LVI-suunnittelua, taloteknistä konsultointia ja valvontaa kiinteistöjen korjaushankkeisiin.

Autamme selvittämään ikkunoiden uusimisen vaikutukset ilmanvaihtoon ja lämmitykseen sekä suunnittelemaan tarvittavat toimenpiteet osaksi korjaushanketta.

LVI-asiantuntija kannattaa ottaa mukaan jo hankkeen valmisteluvaiheessa, jolloin ratkaisuilla voidaan vaikuttaa sekä toteutuskustannuksiin että rakennuksen myöhempiin käyttökustannuksiin ja sisäolosuhteisiin.

 

Suunnitteletteko ikkunaremonttia?

Selvitetään ajoissa, miten ikkunoiden uusiminen vaikuttaa kiinteistön ilmanvaihtoon, lämmitykseen ja sisäolosuhteisiin.

Lähetä sähköpostia

Sähköpostiviesti avautuu valmiiksi täytettynä.

Keskustele kanssamme tulevasta hankkeesta