<LVI-suunnittelun hinta – mistä kustannukset muodostuvat ja miksi ne vaihtelevat?
LVI-Sasto Oy | Talotekniikan asiantuntijatoimisto
Tiivistelmä
LVI-suunnittelun hintaan vaikuttavat hankkeen tavoitteet, tekninen vaativuus, lähtötiedot, rakennuksen ja sen tilojen käyttötarkoitukset, suunniteltavien järjestelmien laajuus sekä tarvittava suunnittelu- ja asiantuntijatyö. Merkitystä on myös sillä, kuinka valmiita hankkeen lähtökohdat ja tekniset ratkaisut ovat. Toimeksianto voi koskea yksittäistä, selkeästi rajattua suunnittelutehtävää tai laajaa suunnittelu- ja asiantuntijakokonaisuutta.
LVI-suunnittelun kustannuksia voidaan arvioida myös neliöperusteisesti, mutta saman rakennustyypin ja jopa samankokoisten rakennusten suunnittelukustannukset voivat vaihdella merkittävästi. Suunnittelutyön määrä ei välttämättä kasva samassa suhteessa rakennuksen pinta-alan kanssa, vaan siihen vaikuttavat myös tilojen tekniset vaatimukset ja tarvittavien ratkaisujen vaativuus. Artikkelissa tarkastellaan julkisesti ilmoitettuja hintatasoja, LVI-Saston toteutuneita suunnittelukustannuksia sekä viime vuosien kouluhankkeiden suunnittelupalkkioita. Esimerkit havainnollistavat, miksi pelkkä neliöhinta ei vielä kerro suunnittelutyön todellisesta laajuudesta tai laadusta.
Suunnittelutyön arvo ei muodostu ainoastaan valmiista suunnitelma-asiakirjoista. Työhön voi sisältyä nykytilanteen selvittämistä, korjaus- ja uusimistarpeiden arviointia, toimenpiteiden ajoituksen ja toteutuksen vaiheistuksen suunnittelua sekä erilaisten laite- ja järjestelmäratkaisujen teknistaloudellista vertailua. Vaihtoehtojen tarkastelussa arvioidaan muun muassa niiden teknistä toimivuutta, soveltuvuutta rakennukseen, hankinta- ja elinkaarikustannuksia, energiankulutusta sekä vaikutuksia rakennuksen sisäolosuhteisiin. Suunnitteluun voi lisäksi sisältyä energia- ja olosuhdesimulointeja, järjestelmien yhteensovittamista ja teknisten ratkaisujen optimointia.
Suunnittelutyö edellyttää usein tiivistä yhteistyötä tilaajan, muiden suunnittelualojen, laitetoimittajien ja urakoitsijoiden kanssa. Myös rakentamisen aikainen asiantuntijatuki, suunnittelijan tavoitettavuus ja työmaalla esiin tulevien kysymysten ratkaiseminen ovat tärkeä osa suunnittelupalvelua. Näiden tehtävien laajuus vaihtelee hankkeittain ja vaikuttaa suunnittelun kustannuksiin. Suunnitteluvaiheessa tehdyt ratkaisut puolestaan vaikuttavat rakentamisen sujuvuuteen, hankinta- ja käyttökustannuksiin sekä rakennuksen taloteknisten järjestelmien toimivuuteen koko niiden elinkaaren ajan.
LVI-suunnittelu- ja asiantuntijapalveluja voidaan tilata kiinteällä hinnalla, tuntiveloituksella tai näiden yhdistelmänä. Asiantuntijan voi ottaa mukaan myös silloin, kun tarvittavat toimenpiteet eivät ole vielä selvillä.
LVI-Sastolla autamme jäsentämään suunnittelutarpeet ja viemään hanketta järjestelmällisesti eteenpäin sen lähtötilanteen ja tavoitteiden mukaisesti.
Suunnittelupalkkio ei ole vain hinta suunnitelma-asiakirjoista, vaan korvaus asiantuntijatyöstä, jonka vaikutukset näkyvät rakentamisen sujuvuudessa, järjestelmien hankintakustannuksissa, rakennuksen toimivuudessa sekä sen pitkäaikaisissa käyttö- ja ylläpitokustannuksissa.
LVI-suunnittelun hinta on usein ensimmäisiä kysymyksiä, kun suunnitellaan uutta rakennushanketta, kiinteistön peruskorjausta, taloteknisten järjestelmien uusimista tai tilamuutosta.
Yhtä yleispätevää hintaa ei kuitenkaan ole, sillä kustannuksiin vaikuttavat rakennuksen koon lisäksi ennen kaikkea hankkeen sisältö, tekninen vaativuus ja tarvittavan suunnittelutyön määrä.
Samankokoistenkin kiinteistöjen LVI-suunnittelukustannukset voivat poiketa merkittävästi toisistaan. Toisessa hankkeessa lähtötiedot ja toteutettavat ratkaisut ovat valmiiksi määriteltyjä. Toisessa on ensin selvitettävä nykyisten järjestelmien toimintaa, vertailtava toteutusvaihtoehtoja tai sovitettava uutta tekniikkaa olemassa olevaan rakennukseen.
Suunnittelutyön sisältö voi myös kehittyä hankkeen aikana. Kaikkia suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä ei välttämättä pystytä ennakoimaan tai määrittelemään toimeksiannon alussa.
Tilaajan kannalta onkin tärkeää ymmärtää, mistä suunnittelun kustannukset muodostuvat, mitä erilaiset palkkiomuodot tarkoittavat ja millaisia suunnittelu- tai asiantuntijapalveluja hanke tarvitsee.
Mitä LVI-suunnittelu maksaa?
LVI-suunnittelun kustannukset määräytyvät tarvittavan suunnittelu- ja asiantuntijatyön laajuuden mukaan.
Hinta voi vaihdella huomattavasti suunnittelutehtävän sisällön, rakennustyypin ja hankkeen vaativuuden mukaan. Samankokoistenkin rakennusten suunnittelukustannukset voivat poiketa merkittävästi toisistaan. Hintaan vaikuttavat muun muassa suunniteltavat järjestelmät, rakennuksen tilojen käyttötarkoitukset ja tekniset vaatimukset sekä tarvittavan selvitys-, suunnittelu- ja asiantuntijatyön määrä.
Alustavia suunnittelukustannuksia voidaan joissakin hankkeissa arvioida rakennuksen pinta-alan tai vastaavien kohteiden perusteella. Tällaiset arviot eivät kuitenkaan välttämättä huomioi hankkeen erityispiirteitä tai suunnittelutyön todellista laajuutta.
Suuntaa antavina esimerkkeinä LVI-suunnittelun neliöhinnat voivat olla varastorakennuksissa noin 3–5 €/kem², asuinrakennuksissa 4–7 €/kem² sekä toimisto- ja hoivarakennuksissa 6–11 €/kem². Nämä hintatasot antavat kuitenkin vain yleiskuvan kustannuksista. Yksittäisen hankkeen suunnittelupalkkio voi olla esitettyjä hintoja pienempi tai suurempi riippuen siitä, mitä ja kuinka laajasti hankkeessa on tarpeen suunnitella.
Esimerkiksi asuinkiinteistön lämmönjakokeskuksen uusimisen suunnittelukustannus voi olla noin 0,50 €/m², kun kustannus suhteutetaan koko rakennuksen pinta-alaan. Tällöin kyse on kuitenkin vain yhden järjestelmän uusimisen suunnittelusta, ei koko rakennuksen LVI-suunnittelusta.
Kuinka suuria erot voivat olla, kun vertaillaan saman rakennustyypin hankkeita?
Kouluhankkeista löytyy tähän kiinnostavia käytännön esimerkkejä. LVI-Saston toteutuneet LVIA-suunnittelukustannukset Kuusamon Nilonkankaan koulussa olivat noin 11 €/brm². Vuosien 2024–2026 julkisista kouluhankinnoista löytyy puolestaan noin 10–15 €/m² suunnittelupalkkioita.
Myös huomattavasti korkeampia kustannuksia esiintyy. Esimerkiksi Aalto-yliopiston vuonna 2022 julkaistussa kouluhankkeiden kustannusvertailussa LVI-suunnittelukustannukset vaihtelivat 14–44 €/brm². Tutkimuksessa oli mukana sekä toteutuneita että laskennallisesti arvioituja kustannuksia.
Artikkelissa tarkastellaan myöhemmin näitä kouluhankkeita, julkisia hankintapäätöksiä ja Aalto-yliopiston kustannusvertailua tarkemmin. Esimerkit havainnollistavat, kuinka paljon suunnittelupalkkiot voivat vaihdella ja miksi pelkkä neliöhinta ei riitä hankkeiden vertailuun.
LVI-suunnittelulle ei siis ole yhtä yleispätevää hintaa. Suunnittelukustannukset voidaan arvioida luotettavammin, kun tunnetaan hankkeen todellinen sisältö ja tarvittavat suunnittelutehtävät. Jos lähtötiedot tai toteutettavat ratkaisut eivät ole vielä selvillä, työ voidaan aloittaa niiden selvittämisellä ja tarkentaa kustannusarviota hankkeen edetessä.
Mistä hintaerot sitten käytännössä syntyvät? Seuraavaksi tarkastellaan niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat suunnittelutyön laajuuteen, vaativuuteen ja kustannuksiin.
Mistä LVI-suunnittelun hinta muodostuu?
LVI-suunnittelun kustannuksiin vaikuttaa useita tekijöitä, joista merkittävimpiä ovat rakennuksen käyttötarkoitus ja tekninen vaativuus, hankkeen lähtökohdat, suunniteltavien järjestelmien laajuus, lähtötietojen valmius ja saatavuus sekä suunnittelun tarkkuustaso, aikataulu ja toteutustapa.
1. Rakennuksen käyttötarkoitus ja tekninen vaativuus
Rakennuksen käyttötarkoitus vaikuttaa tarvittaviin taloteknisiin järjestelmiin ja suunnittelutyön vaativuuteen. Esimerkiksi asuinrakennusten, toimistokiinteistöjen, hotellien, hoiva- ja terveydenhuollon rakennusten, koulujen, päivittäistavarakaupan kiinteistöjen, logistiikka- ja terminaalikeskusten, teollisuus- ja tuotantorakennusten sekä datakeskusten tekniset vaatimukset poikkeavat huomattavasti toisistaan.
Suunnittelutyöhön vaikuttavat muun muassa erilaiset tavoitteet ja niihin optimoidut ratkaisut, jotka usein vaativat asiantuntijatyötä.
Erityistä tarkastelua voivat vaatia esimerkiksi olosuhdesimuloinnit, energiatehokkuuteen tähtäävät toimet, jäähdytys, painesuhteiden hallinta, kosteusolosuhteet, varajärjestelmät, erityisjärjestelmät ja rakennusautomaatio.
Myös olemassa olevien rakennusten käyttötarkoituksen muutokset voivat edellyttää laajaa taloteknistä suunnittelua. Esimerkiksi vanhan toimistorakennuksen muuttaminen asunnoiksi, hotelliksi tai terveydenhuollon käyttöön voi edellyttää merkittäviä muutoksia ilmanvaihtoon, lämmitykseen, jäähdytykseen sekä käyttövesi- ja viemärijärjestelmiin.
Näissä hankkeissa suunnittelun laajuuteen vaikuttaa uuden käyttötarkoituksen vaatimusten lisäksi se, missä määrin rakennuksen nykyisiä teknisiä järjestelmiä voidaan hyödyntää ja millaisia muutoksia rakennus mahdollistaa.
Rakennuksen käyttötarkoitus määrittää pitkälti, millaisia järjestelmäratkaisuja tarvitaan ja millaista asiantuntemusta niiden suunnittelu edellyttää.
2. Hankkeen lähtökohtien ja suunnitteluratkaisujen valmius
Suunnittelutyön määrään ei vaikuta vain se, kuinka vaativa rakennus on, vaan myös se, kuinka valmiita hankkeen lähtökohdat ovat.
Teknisesti vaativassakin rakennuksessa suunnittelutyö voi olla hyvin ennakoitavaa, jos konsepti on vakiintunut. Vastaavasti näennäisesti yksinkertainen korjaus- tai muutostyö voi edellyttää paljon selvittämistä ja eri vaihtoehtojen arviointia.
Esimerkiksi hoivakiinteistöjen uudishankkeissa voidaan hyödyntää pitkälle kehitettyjä ja useissa kohteissa käytettyjä rakennus- ja talotekniikkakonsepteja. Kun tilaajan tavoitteet, järjestelmäratkaisut ja suunnitteluperiaatteet ovat jo vakiintuneet, vaihtoehtojen selvittämiseen ja ratkaisujen kehittämiseen tarvitaan vähemmän työtä kuin hankkeessa, jossa kokonaisuutta lähdetään suunnittelemaan alusta.
Toisenlaisessa hankkeessa suunnittelutyöhön voi sisältyä huomattavasti enemmän lähtötilanteen selvittämistä, teknisten vaihtoehtojen vertailua, eri osapuolten kanssa tehtävää yhteensovitusta ja tilaajan päätöksenteon tukemista. Tällöin osa suunnittelutyöstä kohdistuu siihen, että hankkeen tavoitteet ja toteutettavat ratkaisut saadaan ylipäätään määriteltyä.
Hankkeen lähtökohtien valmius ei vähennä teknisen suunnittelun vaatimuksia, mutta vaikuttaa siihen, kuinka paljon hankekohtaista selvitys-, kehitys- ja asiantuntijatyötä tarvitaan.
3. Suunniteltavien järjestelmien määrä ja laajuus
LVI-suunnittelutoimeksianto voi koskea yhtä järjestelmää tai laajaa taloteknistä kokonaisuutta.
Suunniteltavia osa-alueita voivat olla esimerkiksi lämmitys, ilmanvaihto, jäähdytys, käyttövesi- ja viemärijärjestelmät, erityisjärjestelmät sekä rakennusautomaatio.
Laajemmissa hankkeissa näiden järjestelmien yhteensovittaminen muiden suunnittelualojen kanssa voi muodostaa merkittävän osan suunnittelutyöstä.
Suunnittelukustannuksia ei siksi tule arvioida pelkästään järjestelmien lukumäärän perusteella, vaan myös niiden välisten riippuvuuksien, teknisen vaativuuden sekä suunnittelun tarkkuustason ja tavoitteiden mukaan sekä erilaisten optimointien ja tarkastelujen määrän mukaan.
4. Lähtötietojen saatavuus ja luotettavuus
Olemassa olevien suunnitelmien, mittaustietojen ja teknisten lähtötietojen laatu vaikuttaa olennaisesti suunnittelun etenemiseen.
Korjauskohteissa lähtötiedot voivat olla puutteellisia tai vanhentuneita. Rakennuksen todellinen toteutus saattaa poiketa alkuperäisistä suunnitelmista ja järjestelmiin on voitu tehdä vuosien aikana muutoksia, joita ei ole dokumentoitu.
Tällöin ennen varsinaista toteutussuunnittelua voidaan tarvita esimerkiksi kohdekatselmuksia, järjestelmäkartoituksia, mittauksia tai muita teknisiä selvityksiä.
Jos suunnittelun lähtötiedot osoittautuvat työn aikana puutteellisiksi, niitä voidaan joutua täydentämään ja jo tehtyjä suunnitteluratkaisuja tarkistamaan.
5. Suunnittelun laajuus ja tarkkuustaso
LVI-suunnittelun sisältö ja työmäärä riippuvat myös siitä, missä vaiheessa hanketta ollaan ja mitä suunnittelulla pyritään ratkaisemaan. Hankkeen alkuvaiheen selvitykset, vaihtoehtotarkastelut, hankesuunnittelu ja toteutussuunnittelu palvelevat erilaisia tarpeita.
Alkuvaiheessa voidaan selvittää, mitä hankkeessa kannattaa tehdä, millaisia teknisiä ratkaisuja on mahdollista toteuttaa ja miten eri vaihtoehdot vaikuttavat investointi- ja käyttökustannuksiin. Tämä voi edellyttää huomattavaa asiantuntijatyötä, vaikka varsinaisia toteutussuunnitelmia ei vielä laadita.
Hankkeen edetessä suunnitteluratkaisut tarkentuvat. Suunnittelussa määritellään esimerkiksi järjestelmien toimintaperiaatteita, kapasiteetteja, laitevalintoja, teknisiä tilatarpeita ja asennusreittejä sekä sovitetaan ratkaisuja yhteen muiden suunnittelualojen kanssa. Toteutussuunnittelussa ratkaisut täsmennetään hankkeen toteutustapaa ja hankintoja palveleviksi suunnitelmiksi, mitoituksiksi ja muiksi tarvittaviksi asiakirjoiksi.
Suunnitteluvaiheet eivät myöskään aina etene täysin suoraviivaisesti. Hankkeen tavoitteiden, lähtötietojen tai muiden suunnittelualojen ratkaisujen tarkentuminen voi edellyttää aiempien suunnitelmien täydentämistä tai muuttamista.
Hintaan vaikuttaa myös suunnittelun tarkkuustaso ja esimerkiksi tietomallinnuksen laajuus. IFC-tietomallinnus on nykyisin yleistä monissa rakennushankkeissa, mutta mallinnuksen sisältö ja vaatimukset voivat vaihdella.
6. Hankkeen aikataulu, yhteistyö ja toteutusmuoto
Hankkeen organisointi, aikataulu ja toteutustapa vaikuttavat suunnittelukustannuksiin.
Esimerkiksi vaiheittain toteutettavassa korjaushankkeessa suunnittelussa voidaan joutua huomioimaan kiinteistön jatkuva käyttö, väliaikaiset järjestelyt ja rakentamisen aikaiset käyttökatkot.
Hankkeen vaiheistus voi lisätä suunnittelukokousten, yhteensovituksen ja suunnitelmien tarkistuskierrosten määrää. Suunnitelmia saatetaan joutua laatimaan ja täydentämään eri toteutusvaiheiden tarpeisiin.
Myös muiden suunnittelualojen ratkaisujen tarkentuminen sekä tilaajan ja urakoitsijoiden hankkeen aikana tekemät päätökset voivat vaikuttaa suunnittelutyön etenemiseen.
Näiden tehtävien vaatima työmäärä on tärkeää huomioida suunnittelukustannuksia arvioitaessa.
Suunnittelutyön tarkoituksenmukainen laajuus
Suunnittelun kustannustehokkuus ei tarkoita mahdollisimman vähäistä työmäärää, vaan sitä, että työ kohdistetaan hankkeen kannalta olennaisiin asioihin. Selkeästi rajattuun tehtävään ei tarvita tarpeettoman laajaa suunnitteluprosessia, mutta vaativammassa hankkeessa perusteellinen selvitys- ja suunnittelutyö voi auttaa välttämään huomattavasti suurempia kustannuksia myöhemmissä vaiheissa.
LVI-suunnittelun ei tarvitse olla laaja tai kallis toimeksianto. Kun suunnittelutarve on selkeästi rajattu ja lähtötiedot ovat kunnossa, työ voidaan toteuttaa hyvinkin suoraviivaisesti.
Myöskään lähtötilanteeltaan monimutkaisen tai keskeneräisen hankkeen ei tarvitse johtaa raskaaseen tai vaikeasti hallittavaan suunnitteluprosessiin. LVI-Sastolla on kokemusta vaativista ja monivaiheisista hankkeista, joissa lähtötiedot, tavoitteet tai tarvittavat ratkaisut eivät ole alussa kaikilta osin selvillä.
Kokemuksen myötä meille on muodostunut järjestelmällinen toimintatapa tällaisten hankkeiden eteenpäin viemiseksi. Olennaista on hahmottaa kokonaisuus, tunnistaa ratkaistavat kysymykset, selvittää tarvittavat lähtötiedot ja määrittää, missä järjestyksessä asioita kannattaa edistää. Kaikkea ei tarvitse ratkaista yhdellä kertaa, vaan suunnittelua voidaan viedä eteenpäin vaiheittain, oikea-aikaisilla selvityksillä ja päätöksillä.
Näin myös vaativassa hankkeessa suunnittelutyö voidaan kohdistaa tarkoituksenmukaisesti, pitää kokonaisuus hallinnassa ja edetä kohti toteutuskelpoisia ratkaisuja ilman tarpeetonta työtä.
Tarkoituksenmukainen tehtävänrajaus hyödyttää sekä tilaajaa että suunnitteluyritystä
Erityisesti kiinteähintaisissa suunnittelutarjouspyynnöissä tehtäväluetteloon saatetaan sisällyttää varmuuden vuoksi myös sellaisia suunnittelu- ja asiantuntijatehtäviä, joiden toteutumisesta tai tarpeellisuudesta ei ole vielä varmuutta.
Vaikka tavoitteena olisi varmistaa mahdollisimman kattava suunnittelupalvelu ennalta sovitulla hinnalla, menettely ei välttämättä johda tilaajan kannalta edullisimpaan lopputulokseen. Tarjoajan on arvioitava koko pyydetyn tehtäväkokonaisuuden työmäärä ja siihen liittyvät riskit sekä huomioitava ne hinnoittelussaan. Näin tarjoushinta voi sisältää myös varautumista tehtäviin, joita hankkeessa ei lopulta tarvita.
Tarkoituksenmukainen hankinta ei tarkoita mahdollisimman monen tehtävän sisällyttämistä samaan hintaan, vaan hankkeen tavoitteiden kannalta tarpeellisten tehtävien tunnistamista, selkeää määrittelyä ja oikeaa ajoittamista.
Jos joidenkin tehtävien tarve selviää vasta hankkeen edetessä, ne voidaan mahdollisuuksien mukaan määritellä erikseen tilattaviksi, hinnoitella sovituilla yksikkö- tai tuntihinnoilla tai sisällyttää myöhemmin toteutettavaan suunnitteluvaiheeseen. Tämä edellyttää selkeitä sopimusehtoja ja julkisissa hankinnoissa myös hankintasäännösten huomioimista.
Halvin mahdollinen suunnittelupalkkio ei välttämättä merkitse tilaajalle taloudellisesti onnistunutta hankintaa. Jos suunnitteluyritys joutuu toteuttamaan laajan tai epäselvästi määritellyn tehtäväkokonaisuuden taloudellisesti kestämättömällä hinnalla, se voi vaikeuttaa riittävien resurssien varaamista ja lisätä ongelmien riskiä. Toisaalta liian laaja, varmuuden vuoksi määritelty kiinteähintainen toimeksianto voi johtaa tarpeettoman korkeaan tarjoushintaan.
Tilaajan ja suunnitteluyrityksen yhteinen etu on, että suunnittelutehtävät on määritelty tarkoituksenmukaisesti ja niiden hinnoittelu vastaa todellista työmäärää, vastuuta ja vaativuutta. Näin tilaaja saa tarvitsemansa asiantuntijapalvelun ja suunnitteluyrityksellä on taloudelliset edellytykset toteuttaa työ laadukkaasti.
Tilaaja voi myös tilata suunnittelutehtävien määrittelyn ja rajauksen erillisenä asiantuntijatyönä. Tällöin hankkeen tavoitteet ja lähtötiedot käydään läpi, tunnistetaan tarvittavat suunnittelu- ja asiantuntijatehtävät sekä määritellään niiden tarkoituksenmukainen laajuus tarjouspyyntöä varten. Samalla voidaan arvioida, mitkä tehtävät on tarpeen sisällyttää varsinaiseen suunnittelutoimeksiantoon ja mitkä kannattaa jättää erikseen tilattaviksi tai myöhemmin tarkennettaviksi. Selkeä tehtävänrajaus helpottaa tarjousten laatimista ja vertailua, vähentää epäselvyyksiä sekä auttaa tilaajaa hankkimaan juuri tarvitsemansa suunnittelupalvelun.
Mitä LVI-suunnittelun hintaan kuuluu?
LVI-suunnittelutoimeksiannon sisältö riippuu hankkeesta ja siitä, mitä tilaajan ja suunnittelutoimiston kesken on sovittu.
Suunnittelutyöhön voi kuulua esimerkiksi lähtötietojen käsittelyä ja täydentämistä, järjestelmäratkaisujen suunnittelua, teknisiä mitoituksia, suunnitelma-asiakirjojen laatimista sekä muiden suunnittelualojen kanssa tehtävää yhteensovitusta.
Myös suunnittelijan osallistuminen suunnittelukokouksiin, työmaan kysymysten ratkaisemiseen, laitevaihtoehtojen arviointiin ja käyttöönottoon voi kuulua toimeksiantoon.
Kaikki nämä tehtävät eivät kuitenkaan automaattisesti sisälly jokaiseen suunnittelutarjoukseen.
Tehtävien määrittelyssä voidaan käyttää Taloteknisen suunnittelun tehtäväluetteloa TATE18 (RT 10-11290), jonka avulla suunnittelun sisältöä ja laajuutta voidaan täsmentää hankekohtaisesti.
Tehtävien määrittelyn tarkkuus riippuu myös valitusta palkkiomuodosta. Kiinteähintaisessa toimeksiannossa työn sisällön ja rajausten määrittely on erityisen tärkeää. Tuntiveloitukseen perustuvassa toimeksiannossa voidaan puolestaan sopia työn tavoitteista, veloitusperusteista ja yhteistyön käytännöistä ilman, että kaikkia suunnittelun aikana syntyviä tehtäviä tarvitsee yksilöidä etukäteen.
Tämä on usein tarkoituksenmukaista hankkeissa, joissa suunnitteluratkaisut ja tarvittava työmäärä tarkentuvat työn edetessä.
Mitä muita taloteknisiä asiantuntijatehtäviä hankkeessa voidaan tarvita?
LVI-suunnittelun lisäksi rakennus- tai korjaushanke voi edellyttää muita taloteknisiä asiantuntijatehtäviä.
Näitä voidaan tilata erillisinä toimeksiantoina tai osana laajempaa suunnittelu- ja konsultointikokonaisuutta.
| Asiantuntijatehtävä | Mitä tehtävä voi sisältää? |
| Talotekniset selvitykset ja kartoitukset | Nykyisten järjestelmien toiminnan, kunnon ja uusimistarpeiden arviointia. |
| Hanke- ja vaihtoehtosuunnittelu | Korjaus- ja toteutusvaihtoehtojen selvittämistä sekä hankkeen laajuuden määrittelyä |
| Energia- ja elinkaaritarkastelut | Vaihtoehtoisten ratkaisujen vaikutusten arviointia sekä energiankulutuksen, investointien ja käyttökustannusten vertailua |
| Olosuhdesimuloinnit | Vaihtoehtoisten suunnitteluratkaisujen vaikutusten arviointia rakennuksen sisäolosuhteisiin, kuten lämpötiloihin ja lämpöviihtyvyyteen, eli siihen miten ihmiset kokevat sisäilmaston |
| Rakennusautomaatioon liittyvät tehtävät | RAU-suunnittelua, nykytilan kartoituksia sekä järjestelmien toiminnallista määrittelyä |
| Talotekninen suunnitteluttaminen | Tilaajan tavoitteiden määrittelyn tukemista ja suunnittelun ohjausta |
| Talotekninen rakennuttaminen | Hankintojen valmistelua ja teknistä asiantuntijatukea kilpailutuksesta rakentamiseen |
| LVI- ja RAU-valvonta | Toteutuksen vaatimustenmukaisuuden, laadun ja suunnitelmien tavoitteiden toteutumisen seurantaa |
| Käyttöönoton asiantuntijatehtävät | Tarkastuksiin, toimintakokeisiin, mittauksiin ja vastaanottoon liittyvää asiantuntijatyötä |
Esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmän uusimista valmisteltaessa tilaaja saattaa ensin tarvita teknisen selvityksen siitä, onko koko järjestelmä uusimisen tarpeessa vai voidaanko osa nykyisestä tekniikasta säilyttää.
Tämän jälkeen voidaan laatia varsinaiset toteutussuunnitelmat. Rakentamisvaiheessa tilaaja voi puolestaan tarvita erillistä LVI-valvontaa ja käyttöönoton varmistamista.
Kyseessä on sama hanke, mutta sen eri vaiheissa tarvitaan erilaisia asiantuntijatehtäviä.
Kaikkia tehtäviä ei ole tarkoituksenmukaista tilata jokaiseen hankkeeseen. Olennaista on tunnistaa, mitkä tehtävät ovat juuri kyseisen kiinteistön ja hankkeen kannalta tarpeellisia.
Laite- ja järjestelmäratkaisujen vertailu ja optimointi
Samaan suunnittelutehtävään voidaan päätyä useilla teknisesti toimivilla ratkaisuilla, mutta niiden ominaisuudet ja vaikutukset rakennuksen toimintaan ja kustannuksiin voivat poiketa merkittävästi toisistaan. Valmiista suunnitelmista ei välttämättä käy ilmi, kuinka paljon eri vaihtoehtoja on suunnittelun aikana selvitetty, vertailtu ja arvioitu.
Suunnittelijan tehtävänä on arvioida, mitkä laite- ja järjestelmäratkaisut vastaavat parhaiten hankkeen tavoitteita. Tarkastelussa voidaan huomioida esimerkiksi hankinta- ja käyttökustannukset, energiankulutus, elinkaarikustannukset, toimintavarmuus sekä vaikutukset rakennuksen sisäolosuhteisiin.
Vertailutyöhön voi sisältyä teknisten tietojen selvittämistä, laskelmia, simulointeja ja eri vaihtoehtojen soveltuvuuden tarkastelua. Tavoitteena on löytää rakennukseen teknisesti toimivat ja kokonaistaloudellisesti tarkoituksenmukaiset ratkaisut, ei pelkästään hankintahinnaltaan edullisimpia laitteita.
Tarvittavan vertailutyön laajuus vaihtelee hankkeittain. Silloin kun laite- ja järjestelmäratkaisut ovat pitkälti valmiiksi määriteltyjä, suunnittelutyö voi olla suoraviivaista. Toisissa hankkeissa vaihtoehtojen selvittäminen, arviointi ja optimointi voivat muodostaa merkittävän osan suunnittelutyöstä.
Miten korjausrakentaminen vaikuttaa LVI-suunnittelun hintaan?
Uudisrakentamisessa talotekniset järjestelmät voidaan lähtökohtaisesti suunnitella osaksi uutta rakennuskokonaisuutta.
Korjausrakentamisessa suunnittelua ohjaavat sen sijaan olemassa olevan kiinteistön tekniset, rakenteelliset ja toiminnalliset reunaehdot sekä käytössä mahdollisesti säilytettävät järjestelmät ja niiden osat.
Suunnittelijan on selvitettävä esimerkiksi, missä kunnossa nykyiset järjestelmät ovat, mitä niistä voidaan edelleen hyödyntää, millaisia muutoksia säilytettäviin järjestelmiin tarvitaan ja miten uudet ratkaisut sovitetaan toimivaksi kokonaisuudeksi olemassa olevan talotekniikan kanssa.
Erityistä huomiota voivat vaatia myös teknisten tilojen riittävyys, putkistojen ja kanavien reitit, rakenteelliset rajoitukset sekä uusien ja säilytettävien järjestelmien yhteensopivuus.
Suojelluissa tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa rakennuksissa suunnittelulle voi lisäksi tulla erityisiä vaatimuksia. Talotekniset ratkaisut on sovitettava rakennuksen ominaispiirteisiin ja mahdollisiin suojelumääräyksiin. Esimerkiksi uusien kanavien, putkistojen ja teknisten laitteiden sijoittaminen voi edellyttää tavanomaista perusteellisempaa vaihtoehtojen tarkastelua ja yhteensovittamista.
Korjauskohteissa rakennustöiden aikana voidaan myös havaita asioita, joita ei ole ollut mahdollista selvittää etukäteen. Tällaiset havainnot voivat edellyttää suunnitelmien täydentämistä tai muuttamista.
Toisaalta hyvin rajattu korjaustyö voi olla suunnittelultaan varsin suoraviivainen. Myös talotekniikan kokonaisvaltainen uusiminen voi olla suunnittelun kannalta selkeämpi ratkaisu kuin osittainen korjaus. Kun nykyiset järjestelmät uusitaan kokonaisuudessaan, uusia ratkaisuja ei tarvitse samalla tavalla sovittaa säilytettävään talotekniikkaan. Vaikka uusittavien järjestelmien määrä olisi suuri, niiden suunnittelu yhtenä kokonaisuutena voi vähentää yhteensovittamiseen liittyvää selvitys- ja suunnittelutyötä.
Korjausrakentaminen ei siis automaattisesti tarkoita suurempaa suunnittelupalkkiota. Kustannuksiin vaikuttavat ennen kaikkea kohteen todellinen tilanne ja tarvittavien tehtävien laajuus.
Lisätietoa aiheesta: Mistä aloittaa kiinteistön LVI-järjestelmän uusiminen?
Kiinteä hinta vai tuntiveloitus – miten LVI-suunnittelu kannattaa tilata?
LVI-suunnittelu- ja asiantuntijatehtävistä voidaan sopia erilaisilla palkkioperusteilla. Tavallisimpia vaihtoehtoja ovat kiinteä kokonaishinta ja toteutuneeseen työmäärään perustuva tuntiveloitus. Samassa toimeksiannossa voidaan myös yhdistää eri palkkioperusteita siten, että osa tehtävistä toteutetaan kiinteällä hinnalla ja osa tuntiveloituksella.
Sopivan hinnoittelutavan valintaan vaikuttavat hankkeen luonne, suunnittelutyön ennakoitavuus sekä se, kuinka paljon suunnitteluratkaisujen ja tehtävien odotetaan tarkentuvan hankkeen edetessä.
Miksi tuntiveloitus soveltuu erityisen hyvin korjaus- ja muutostöihin?
Tuntiveloitus on korjaus- ja muutostöissä usein käytetty hinnoittelutapa, sillä suunnittelutyön tarkkaa laajuutta ei aina pystytä määrittelemään etukäteen.
Olemassa olevissa rakennuksissa suunnittelun lähtökohdat voivat tarkentua vasta työn edetessä. Esimerkiksi vanhojen järjestelmien todellinen kunto, käytettävissä olevat asennusreitit, rakenteelliset rajoitukset tai muiden suunnittelualojen ratkaisut voivat vaikuttaa siihen, mitä suunnittelutyötä tarvitaan.
Myös tilaajan tarpeet ja hankkeen tavoitteet voivat muuttua tai tarkentua suunnittelun aikana.
Tuntiveloituksessa suunnittelutyötä voidaan jatkaa hankkeen todellisten tarpeiden mukaisesti ilman, että jokaisesta suunnitelmien tarkennuksesta tai tavanomaisesta muutoksesta joudutaan neuvottelemaan erillistä kiinteähintaista lisätyötä. Olennaisista toimeksiannon muutoksista sovitaan kuitenkin tarpeen mukaan.
Tämä mahdollistaa joustavan etenemisen erityisesti hankkeissa, joissa kaikkia suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä ei pystytä ennakoimaan toimeksiannon alussa.
Suunnitelmien kehittyminen ei myöskään välttämättä tarkoita, että alkuperäisessä suunnittelussa olisi ollut puutteita. Hankkeen eri osapuolten ratkaisut, tarkentuvat lähtötiedot ja toteutuksen aikana tehtävät havainnot voivat luonnollisesti vaikuttaa suunnittelun etenemiseen.
Tuntiveloitus soveltuu myös uudishankkeisiin
Tuntiveloitus ei rajoitu korjausrakentamiseen tai yksittäisiin asiantuntijatehtäviin. Sitä voidaan käyttää myös uudisrakennushankkeiden LVI-suunnittelussa niiden koosta riippumatta.
Tuntiveloitukseen perustuva toimeksianto mahdollistaa suunnittelutyön joustavan etenemisen. Tilaaja maksaa toteutuneesta suunnittelutyöstä hankkeen edetessä sovitun laskutusrytmin mukaisesti.
Mitä hyötyä tuntiveloituksesta on tilaajalle?
Tuntiveloituksen keskeinen etu on, ettei kaikkia suunnittelutehtäviä ja niiden yksityiskohtaista sisältöä tarvitse määritellä ennen työn aloittamista.
Tämä on erityisen hyödyllistä tilanteissa, joissa tilaajalla on tiedossa suunnittelu- tai asiantuntijatyön tarve, mutta tarvittavat tekniset ratkaisut tai suunnittelun lopullinen laajuus eivät ole vielä selvillä.
Työ voidaan käynnistää esimerkiksi lähtötilanteen selvittämisellä ja edetä sen perusteella tarvittaviin suunnittelutehtäviin.
Tuntiveloitukseen perustuvassa yhteistyössä suunnittelija voi sovitun toimeksiannon puitteissa tarttua aktiivisesti esiin tuleviin kysymyksiin, selvittää vaihtoehtoja ja edistää ratkaisuja yhteistyössä hankkeen muiden osapuolten kanssa.
Näin suunnittelutyössä voidaan keskittyä siihen, mitä hankkeen eteneminen ja onnistunut toteuttaminen kulloinkin edellyttävät.
Miten tuntiveloitettavan suunnittelun kustannuksia hallitaan?
Toimeksiannon alussa voidaan esittää alustava työmääräarvio sekä sopia kustannusten raportoinnista, laskutusperusteista ja siitä, miten merkittävistä työmäärän muutoksista ilmoitetaan.
Suunnittelun aikana voi ilmetä uusia tarpeita tai lähtötietoja, joiden vuoksi työn laajuus poikkeaa alkuperäisestä arviosta. Jos työmäärä näyttää kasvavan olennaisesti, tilannetta tarkastellaan yhdessä tilaajan kanssa ja arviota tarkennetaan vastaamaan hankkeen todellisia tarpeita.
Milloin kiinteä kokonaishinta on tarkoituksenmukainen?
Kiinteä kokonaishinta soveltuu erityisesti tehtäviin, joiden sisältö ja laajuus voidaan määritellä riittävän tarkasti etukäteen.
Tällaisia voivat olla esimerkiksi tietyt yksittäiseen järjestelmään liittyvät suunnittelutehtävät tai muut selkeästi rajatut toimeksiannot.
Kiinteässä hinnassa on tärkeää sopia työn sisällöstä, lähtötiedoista, rajauksista sekä siitä, miten myöhemmin syntyvät muutokset käsitellään.
Jos hankkeen suunnittelutarpeet muuttuvat olennaisesti, voidaan tarvita erillisiä lisä- tai muutostyösopimuksia.
Kumpikaan hinnoittelutapa ei ole automaattisesti toista edullisempi. Olennaista on valita palkkiomuoto, joka vastaa hankkeen luonnetta ja tukee suunnittelun tarkoituksenmukaista etenemistä.
Voiko LVI-suunnittelun hintaa arvioida neliömetreittäin?
LVI-suunnittelun kustannuksia voidaan arvioida rakennuksen pinta-alaan suhteutettuna (€/m²), mutta arvio on suuntaa antava, sillä eri rakennustyyppien ja suunnittelutoimeksiantojen välillä vaihtelu voi olla huomattavaa.
Neliöhintaan vaikuttavat rakennuksen käyttötarkoituksen ja teknisten vaatimusten lisäksi suunnittelun sisältö, lähtötietojen ja suunnitteluratkaisujen valmius sekä tarvittavan selvitys-, kehitys- ja asiantuntijatyön määrä.
Esimerkiksi pitkälle konseptoiduissa asuinrakennus- ja hoivakiinteistöhankkeissa voidaan hyödyntää aiemmin kehitettyjä ja vakiintuneita suunnitteluratkaisuja. Kun järjestelmäratkaisut ja suunnitteluperiaatteet ovat pitkälti tiedossa, hankekohtaiseen vaihtoehtojen selvittämiseen ja ratkaisujen kehittämiseen tarvitaan vähemmän työtä. Tämä voi tehdä suunnittelusta ennakoitavampaa ja vaikuttaa myös sen kustannuksiin.
Neliöhinta voi auttaa hahmottamaan kustannusten suuruusluokkaa, kun vertailtavat rakennukset ja suunnittelutehtävät ovat riittävän samankaltaisia. Vertailussa on myös käytettävä samaa pinta-alan määrittelytapaa.
Yksittäisen hankkeen suunnittelukustannukset on kuitenkin arvioitava sen todellisen sisällön ja vaatimusten perusteella.
Esimerkkejä LVI-suunnittelun neliöperusteisista kustannuksista
LVI-suunnittelun neliöhinnat voivat poiketa huomattavasti toisistaan. Seuraavaan taulukkoon on koottu julkisesti ilmoitettuja suuntaa antavia hintatasoja, LVI-Saston toteutuneeseen suunnittelutoimeksiantoon perustuva esimerkki sekä Aalto-yliopiston tutkimuksessa esitettyjä kustannuksia.
| Rakennus tai suunnittelutehtävä | Kustannus | Tiedon tausta |
| Asuinkiinteistön kaukolämmön lämmönjakokeskuksen uusimisen suunnittelu | n. 0,50 €/m² | Esimerkki rajatusta suunnittelutehtävästä suhteutettuna koko rakennuksen pinta-alaan 2026 |
| Varastorakennukset | 3–5 €/kem² | Suuntaa antava hintataso 2026 |
| Asuinrakennukset | 4–7 €/kem² | Suuntaa antava hintataso 2026 |
| Toimisto-, hoivarakennukset | 6–11 €/kem² | Suuntaa antava hintataso 2026 |
| Nilonkankaan koulu, Kuusamo | 11 €/brm² | LVI-Saston toteutuneet LVIA-suunnittelukustannukset 2022 |
| Aalto-yliopiston tutkimuksen seitsemän eri kouluhanketta | 14–44 €/brm² | Vuoden 2022 kustannusvertailussa esitetyt LVI-suunnittelukustannukset |
Taulukon luvut eivät ole keskenään suoraan vertailukelpoisia. Mukana on erilaajuisia suunnittelutehtäviä, julkisesti ilmoitettuja hintoja, toteutuneita kustannuksia ja tutkimuksessa laskennallisesti arvioituja kustannuksia. Myös suunnittelualojen rajaukset ja pinta-alan määrittely vaikuttavat vertailuun. Kem² tarkoittaa kerrosneliömetriä ja brm² bruttoneliömetriä.
Mitä kouluhankkeiden suunnittelukustannukset kertovat?
Kouluhankkeet tarjoavat kiinnostavan mahdollisuuden tarkastella LVI- ja LVIA-suunnittelun kustannuksia käytännön esimerkkien kautta. Vaikka rakennusten käyttötarkoitus on samankaltainen, hankkeiden laajuudessa, teknisissä vaatimuksissa, suunnittelutehtävissä ja toteutustavoissa voi olla huomattavia eroja.
Seuraavaan vertailuun on koottu LVI-Saston toteutuneita suunnittelukustannuksia Nilonkankaan koulusta vuodelta 2023, Aalto-yliopiston tutkimuksessa 2022 esitettyjä kustannustietoja sekä vuosien 2024–2026 julkisista hankinta- ja hanketiedoista löytyviä suunnittelupalkkioita ja rakennusten laajuuksia.
Esimerkit havainnollistavat suunnittelukustannusten vaihtelua ja sitä, miksi neliöhintojen rinnalla on tärkeää tarkastella myös suunnittelutehtävän todellista sisältöä. Julkisesti ilmoitetut hankintahinnat ja tutkimuksessa esitetyt kustannukset eivät kuitenkaan kaikissa tapauksissa vastaa hankkeiden lopullisia toteutuneita suunnittelukustannuksia.
Nilonkankaan koulu, Kuusamo – 11 €/brm²
Kuusamon kaupungin rakennuttama Nilonkankaan koulu valmistui vuonna 2023. Uuden hirsikoulun laajuus oli 6 473 brm² ja hankkeen rakentamisen kustannusarvio oli noin 19 miljoonaa euroa.
Koulu toteutettiin tilaajan hankkimaan suunnitteluun perustuvana jaettuna urakkana alistetuin sivu-urakoin. Hankkeen toteutuneet LVIA-suunnittelukustannukset olivat LVI-Saston tietojen mukaan noin 11 €/brm².
LVI-Saston suunnittelutehtäviin kuului LVI- ja rakennusautomaatiosuunnittelun lisäksi muun muassa IFC-tietomallinnus. Tehtäviin sisältyi myös käyttöönottoon liittyvää asiantuntijatyötä.
Aalto-yliopiston kouluhankkeiden kustannusvertailu – 14 – 44 €/brm²
Henri Myllerin Aalto-yliopistossa vuonna 2022 valmistuneessa diplomityössä Kouluhankkeiden kustannusvertailu: Ovatko Helsingin kaupungin kouluhankkeet muuta Suomea kalliimpia? tarkasteltiin seitsemän uudiskouluhankkeen suunnittelu- ja rakennuskustannuksia.
Tutkimuksessa esitetyt LVI-suunnittelukustannukset vaihtelivat 14–44 €/brm².
| Koulukohde | Toteutusmuoto | Laajuus | LVI-suunnittelu |
| Jätkäsaaren peruskoulu, Helsinki | Projektinjohtourakka | 8 159 brm² | 44 €/brm² |
| Vantaan peruskoulu | Allianssi | 9 040 brm² | 36 €/brm² |
| Pohjanmaan peruskoulu | Jaettu urakka | 5 597 brm² | 29 €/brm² |
| Jakomäen sydän, Helsinki | Allianssi | 9 646 brm² | 28 €/brm² |
| Espoon lukio | Projektinjohtourakka | 10 864 brm² | 23 €/brm² |
| Oulun peruskoulu | KVR-urakka | 3 836 brm² | 21 €/brm² |
| Espoon peruskoulu | KVR-urakka | 5 897 brm² | 14 €/brm² |
Tutkimusaineistossa käytettiin sekä toteutuneita kustannuksia että urakkatarjousvaiheen arvioita. Oulun ja Espoon KVR-kohteiden suunnittelukustannuksia jouduttiin osittain arvioimaan laskennallisesti puutteellisten kustannuserittelyjen vuoksi. Tutkimuksen kustannukset muunnettiin vuoden 2022 alun hintatasoon, ja vertailua varten tehtiin myös hankekohtaisia oikaisuja.
Tutkimuksen luvut eivät siten kuvaa yksittäisten suunnittelutoimistojen toteutuneita laskutushintoja kaikissa kohteissa, eikä niitä voida sellaisinaan pitää nykyisinä markkinahintoina.
Lähde: Henri Myller (2022): Kouluhankkeiden kustannusvertailu, Aalto-yliopisto
Mitä viime vuosien kouluhankintojen suunnittelupalkkiot kertovat?
Myös vuosien 2024–2026 julkisista hankintapäätöksistä löytyy esimerkkejä LVI-suunnittelun kustannuksista.
Vuonna 2024 Vantaan Kaivokselan koulun peruskorjauksen LVIA-suunnittelu hankittiin 86 500 eurolla. Rakennuksen laajuus oli noin 5 730 brm², joten hankintahinta vastasi noin 15,10 €/brm² suunnittelupalkkiota.
Lähde: Vantaan kaupungin viranhaltijapäätös 10.6.2024, § 78
Vuonna 2025 Kiuruveden uuden yhtenäiskoulun LVIA-suunnittelun hankintahinta oli 64 125 euroa. Koulun suunniteltu laajuus oli noin 6 450 m², joten palkkio vastasi alustavasti noin 10 €/m² kustannustasoa.
Lähde: Kiuruveden kaupungin oma hankesivu – toteutussuunnittelu 2025–2026
Vuonna 2026 Jyväskylän Kilpisen koulun peruskorjauksen LVIA-suunnittelun hankintahinta oli 93 000 euroa. Rakennuksen 7 249 m² laajuuteen suhteutettuna hinta vastasi noin 12,83 €/m².
Hankkeeseen saatiin yhdeksän suunnittelutarjousta, joiden hinnat vaihtelivat 12,83–27,59 €/m². LVI-Saston tarjous oli 18,68 €/m², ja se sijoittui tarjousten keskivaiheille. LVI-Saston tarjouksen hinnoittelussa huomioitiin muun muassa tarjouspyynnössä edellytetyt useat paikan päällä pidettävät kokoukset ja niihin tarvittava työaika.
Kyseessä ovat tarjoushinnat, eivät hankkeen lopulliset toteutuneet suunnittelukustannukset.
Lähde: Jyväskylän kaupungin hankintapäätös 28.7.2026, § 12
Kiinnostava esimerkki suunnittelutarjousten hintahaarukasta löytyy Rääkkylän koulun vuoden 2025 LVI-suunnittelukilpailutuksesta. Samaan tarjouspyyntöön saatiin kymmenen tarjousta, ja julkisesti ilmoitetut tarjoushinnat vaihtelivat 25 990 eurosta 92 250 euroon.
Lähde: Pohjois-Karjalan hankintatoimi – alkuperäinen tarjousten vertailutaulukko (PDF)
Tarjoushintojen huomattava vaihtelu havainnollistaa, kuinka eri tavoin suunnittelutoimistot voivat arvioida tehtävän vaatimaa työmäärää, suunnittelun toteutustapaa ja toimeksiannon kustannuksia. Hinnoitteluun vaikuttavat myös hankkeessa edellytettyjen kokousten ja työmaakäyntien määrä sekä niihin kuluva työ- ja matka-aika, joka voi vaihdella suunnittelutoimiston sijainnin mukaan.
Hankintapäätöksissä ilmoitetut palkkiot eivät kuitenkaan ole sama asia kuin hankkeiden lopulliset suunnittelukustannukset.
Yksittäinen tarjoushinta ei siten vielä kerro suunnittelutyön tehokkuudesta tai laadusta. Sen sijaan nämä esimerkit osoittavat, miksi tilaajan kannattaa tarkastella suunnittelutarjousten sisältöä ja työmääräarvioita pelkän kokonaishinnan lisäksi.
Miksi samankokoisten koulujen LVI-suunnittelukustannukset voivat erota toisistaan?
Koulun eri tilojen käyttötarkoitukset ja tekniset vaatimukset vaikuttavat LVI-suunnittelun sisältöön ja kustannuksiin. Peruskouluissakin voi olla tavallisten opetustilojen ohella vaihtelevasti esimerkiksi liikuntasaleja, auditorioita, teknisen työn ja muiden taito- ja taideaineiden opetustiloja, kirjastoja sekä erityyppisiä keittiöitä ja ruokailutiloja. Näiden tilojen talotekniset vaatimukset ja tarvittavat järjestelmäkokonaisuudet voivat poiketa huomattavasti toisistaan, jolloin myös niiden suunnitteluun tarvittavan työn määrä ja sisältö vaihtelevat.
Suuret tilat voivat alentaa rakennuksen pinta-alaan suhteutettua suunnittelukustannusta, sillä suunnittelutyön määrä ei välttämättä kasva samassa suhteessa pinta-alan kanssa. Vastaavasti pienetkin tilat voivat edellyttää vaativaa talotekniikkaa, erityisjärjestelmiä ja yksityiskohtaista suunnittelua, mikä voi nostaa laskennallista neliöhintaa.
Suunnittelukustannuksiin vaikuttavat lisäksi hankkeen tekniset ratkaisut, suunnittelun laajuus, lähtötiedot ja mahdolliset olemassa oleviin järjestelmiin liittyvät muutostyöt. Siksi samankokoistenkin koulurakennusten LVI-suunnittelun työmäärä ja neliöhinta voivat vaihdella merkittävästi.
Kouluhankkeiden tarkastelu havainnollistaa, kuinka huomattavasti suunnittelukustannukset voivat vaihdella myös saman rakennustyypin hankkeissa. Suunnittelukustannuksiin vaikuttavat muun muassa suunnittelutehtävien sisältö ja laajuus, tilaajan tavoitteet, tilatyypit, tekniset ratkaisut sekä tarvittava selvitys- ja yhteensovitustyö.
Pelkkien neliöhintojen perusteella ei siksi voida arvioida suunnittelutyön tehokkuutta tai laatua. Neliöhinta antaa vain osan tiedosta. Kustannusten arvioinnissa olennaista on tuntea suunnittelutehtävän todellinen sisältö, hankkeen lähtökohdat ja tarvittava asiantuntijatyö.
Miten suunnittelutyön laatua voi arvioida tarjouksia vertaillessa?
LVI-suunnittelutarjousten vertailuun liittyy yksi olennainen haaste: miten arvioida suunnittelutyön hintaa suhteessa sen laatuun?
Kaksi suunnittelutoimistoa voi tarjota samaa tehtäväkokonaisuutta ja toimittaa saman asiakirjaluettelon mukaiset suunnitelmat, mutta niiden työskentelytavat ja suunnitteluprosessin aikana tekemät tarkastelut voivat poiketa toisistaan merkittävästi. Eroja voi olla myös lopullisten suunnitelmien selkeydessä, johdonmukaisuudessa, eri järjestelmien yhteensovituksessa ja siinä, kuinka hyvin suunnitelmat palvelevat hankkeen toteutusta.
Suunnittelutyön aikana tehdään paljon sellaista asiantuntijatyötä, joka ei välttämättä näy suoraan lopullisissa piirustuksissa. Lähtötietojen varmistaminen, teknisten vaihtoehtojen arviointi, laite- ja järjestelmäratkaisujen vertailu, yhteensovittaminen ja toteutettavuuden tarkastelu ovat esimerkkejä työstä, jonka merkitys voi tulla esille vasta rakentamisen tai rakennuksen käytön aikana.
Toisessa suunnittelutoimistossa voidaan käyttää enemmän aikaa juuri tähän asiantuntijatyöhön. Toisessa saatetaan päätyä nopeammin jo ennestään tuttuun ja toimivaksi todettuun ratkaisuun. Molemmat toimintatavat voivat olla perusteltuja. Ratkaisevaa on, kuinka hyvin valittu ratkaisu vastaa juuri kyseisen hankkeen tavoitteita ja rakennuksen tarpeita.
Suunnitteluun käytetty aika ei kuitenkaan yksin kerro työn laadusta tai tehokkuudesta. Kokenut suunnittelija voi tunnistaa tarkoituksenmukaisen ratkaisun nopeasti, koska hänellä on jo kokemusta vastaavista tilanteista ja eri vaihtoehtojen ominaisuuksista. Toisessa tilanteessa perusteellinen selvitystyö on välttämätöntä toimivan ratkaisun löytämiseksi.
Tilaajan kannalta merkitystä on myös suunnittelutoimiston toimintatavoilla. Suunnittelupalvelun laatuun vaikuttavat myös suunnittelutoimiston toimintatavat ja yhteistyön sujuvuus. Hankkeet edellyttävät usein pitkäjänteistä yhteistyötä, jossa korostuvat asiantuntijoiden osaamisen lisäksi tiedonkulku, luottamus, vastuullisuus ja kyky ratkaista muuttuvia tilanteita yhdessä muiden hankkeen osapuolten kanssa.
Rakentamisen aikainen yhteistyö ja suunnittelijan tavoitettavuus ovat myös merkittävä osa suunnittelupalvelun laatua. Työmaalla syntyy kysymyksiä, joihin tarvitaan suunnittelijan kannanottoja, tarkennuksia tai uusia ratkaisuja. Sujuva yhteydenpito, suunnittelijan osallistuminen ja oikea-aikainen reagointi voivat vaikuttaa olennaisesti rakentamisen etenemiseen ja ylimääräisten kustannusten välttämiseen.
LVI-Sastolla pidämme tärkeänä, että suunnittelijamme ovat tavoitettavissa ja hankkeen tukena myös rakentamisen aikana. Tämä edellyttää sitoutumista hankkeeseen. Suunnittelutarjouksissa työmaavaiheen yhteistyöhön ja asiantuntijatukeen ei kuitenkaan aina ole varattu samanlaista työmäärää, mikä on hyvä huomioida suunnittelupalkkioita vertailtaessa.
Tarjouksia vertailtaessa kannattaa selvittää, ketkä suunnittelutyöhön osallistuvat, millaista kokemusta heillä on vastaavista hankkeista sekä miten suunnittelun ohjaus, vaihtoehtoisten ratkaisujen tarkastelu ja laadunvarmistus toteutetaan. Yhtä tärkeää on tarkastella, millaista osallistumista ja asiantuntijatukea tarjous sisältää rakentamisen aikana, miten suunnittelijoiden tavoitettavuus on järjestetty ja millä periaatteilla mahdolliset lisätyöt laskutetaan.
Myös suunnittelutoimiston referenssien monipuolisuudella on merkitystä. Erilaisista rakennustyypeistä, teknisistä järjestelmistä ja vaativuudeltaan vaihtelevista hankkeista kertynyt kokemus on rikastuttanut suunnittelijoiden ja asiantuntijoiden osaamista sekä laajentanut heidän näkökulmaansa erilaisiin ratkaisuvaihtoehtoihin. Monipuolinen kokemus auttaa tunnistamaan hankkeiden erityispiirteitä, ennakoimaan mahdollisia haasteita ja soveltamaan aiemmista hankkeista saatuja oppeja uusiin suunnittelutilanteisiin.
Suunnitelmien laatu ei ole vain sitä, että rakennus voidaan toteuttaa, vaan myös sitä, millainen rakennuksesta tulee käyttää ja ylläpitää.
Suunnittelutyön laatu näkyy rakentamisvaiheen sujuvuudessa sekä hankinta- ja elinkaarikustannuksissa, mutta ennen kaikkea rakennuksen taloteknisten järjestelmien toimivuudessa koko niiden käyttöiän ajan. Hyvin suunniteltu talotekniikka tarkoittaa toimintavarmoja ja helposti käytettäviä järjestelmiä, tarkoituksenmukaisesti toimivaa rakennusautomaatiota, vähäistä energiankulutusta, tasaisia sisälämpötiloja, hyvää ja vedotonta ilmanvaihtoa, miellyttäviä ääniolosuhteita sekä luotettavasti toimivia käyttövesi- ja viemärijärjestelmiä.
Nämä ovat ominaisuuksia, jotka vaikuttavat päivittäin rakennuksen käyttäjien olosuhteisiin, kiinteistön ylläpitoon ja sen pitkän aikavälin kustannuksiin.
LVI-suunnittelun kustannuksia kannattaa tarkastella osana koko rakennus- tai korjaushankkeen taloutta.
Suunnittelupalkkio on yksi hankkeen kustannuseristä, mutta suunnitteluvaiheessa tehdyt ratkaisut vaikuttavat usein huomattavasti suurempiin investointi- ja käyttökustannuksiin sekä työmaavaiheen sujuvuuteen.
Voiko LVI-asiantuntijan tilata, vaikka tarvittavia toimenpiteitä ei vielä tiedetä?
Kyllä voi – ja monessa tilanteessa asiantuntija kannattaa ottaa mukaan jo ennen varsinaisen suunnitteluhankkeen käynnistämistä.
Kiinteistönomistajalla tai kiinteistöpäälliköllä voi olla tiedossa esimerkiksi taloteknisten järjestelmien toimintaan, sisäolosuhteisiin, energiankulutukseen tai rakennuksen tulevaan käyttötarkoitukseen liittyvä tarve, mutta ei vielä varmuutta siitä, millaisia teknisiä toimenpiteitä tarvitaan.
Tällöin ensimmäinen tehtävä ei välttämättä ole toteutussuunnitelmien laatiminen, vaan nykytilanteen ja todellisten tarpeiden selvittäminen.
Tarveselvitys ja hankesuunnittelu ovat keskeisiä vaiheita erityisesti laajemmissa hankkeissa. Tarveselvityksessä määritetään, mitä tarpeita ja tavoitteita hankkeella on tarkoitus ratkaista. Hankesuunnittelussa puolestaan tarkastellaan toteutusvaihtoehtoja, suunnittelun lähtökohtia, laajuutta ja kustannuksia sekä muodostetaan perustaa hankkeen jatkopäätöksille.
Uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeissa LVI-asiantuntijalta voidaan tilata taloteknistä hankesuunnittelua tai asiantuntijatukea suunnittelutoimeksiannon määrittelyyn ja tavoitteiden asettamiseen. Asiantuntija voi auttaa määrittelemään rakennuksen talotekniset tavoitteet ja vaatimukset, vertailemaan järjestelmävaihtoehtoja sekä arvioimaan niiden teknisiä ja taloudellisia vaikutuksia.
Samassa yhteydessä voidaan määritellä myös varsinaisen LVI- ja RAU-suunnittelun tehtäväsisältö, laajuus ja tarvittava tarkkuustaso. Näin tilaajalla on paremmat edellytykset laatia tarkoituksenmukainen suunnittelutarjouspyyntö, vertailla saamiaan tarjouksia ja varmistaa, että tilattava suunnittelutyö vastaa hankkeen todellisia tarpeita.
Pienemmissä toimeksiannoissa tilanteen selvittämiseen voi riittää esimerkiksi nykyisten järjestelmien arviointi, tekninen selvitys, vaihtoehtotarkastelu tai asiantuntijan arvio tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Näiden perusteella voidaan ratkaista, tarvitaanko varsinaista LVI-suunnittelua, muita selvityksiä vai mahdollisesti pienempiä järjestelmämuutoksia.
Tilaajan ei siis tarvitse osata määritellä valmiiksi, millaisia suunnitelmia, teknisiä ratkaisuja tai suunnittelutehtäviä hän tarvitsee. LVI-asiantuntijan tehtävänä voi olla myös auttaa hahmottamaan kokonaisuutta, tunnistamaan olennaiset kysymykset ja määrittämään, missä järjestyksessä asioita kannattaa edistää.
Ota talotekniikan asiantuntija mukaan oikeaan aikaan
Onko kiinteistössä korjaus-, muutos- tai kehittämistarpeita, mutta oikea etenemistapa ei ole vielä selvillä?
LVI-Sasto auttaa selvittämään lähtötilanteen, arvioimaan vaihtoehtoja ja määrittämään tarkoituksenmukaiset seuraavat toimenpiteet. Voimme aloittaa yksittäisestä asiantuntijatehtävästä tai edetä laajempaan suunnittelukokonaisuuteen hankkeen tarpeiden mukaan.
Usein kysyttyä LVI-suunnittelun kustannuksista
Paljonko LVI-suunnittelu maksaa neliömetriltä (€/m²)?
LVI-suunnittelulle ei ole yhtä yleispätevää neliöhintaa. Julkisesti ilmoitetuissa suuntaa antavissa hinnoissa esiintyy rakennustyypistä riippuen esimerkiksi noin 3–11 €/kem², kun taas viime vuosien kouluhankkeiden LVIA-suunnitteluhankinnoista löytyy noin 10–15 €/m² esimerkkejä. Erittäin vaativissa ja poikkeuksellisen vaativissa hankkeissa kustannukset voivat olla suuremmat.
Rakennuksen pinta-ala ei yksin kerro tarvittavan suunnittelutyön määrästä. Samankokoistenkin rakennusten suunnittelukustannukset voivat poiketa huomattavasti toisistaan riippuen siitä, millaisia tiloja ja toimintoja rakennuksessa on, millaisia olosuhteita ja teknisiä järjestelmiä ne edellyttävät sekä kuinka paljon selvitys-, suunnittelu- ja yhteensovitustyötä tarvitaan. Myös hankkeen lähtökohtien ja suunnitteluratkaisujen valmius vaikuttaa työmäärään.
LVI-suunnittelun hinta on siksi arvioitava kohdekohtaisesti. Neliöhintoja vertailtaessa on olennaista tietää, mitä suunnittelutehtäviä ja teknisiä järjestelmiä hintaan sisältyy sekä onko kyse koko rakennuksen talotekniikan suunnittelusta vai yksittäisestä, rajatusta suunnittelutehtävästä.
Miten koulun tilojen käyttötarkoitukset vaikuttavat LVI-suunnittelun hintaan?
Esimerkiksi koulun tilojen käyttötarkoitukset ja tekniset vaatimukset vaikuttavat suunnittelutyön määrään ja kustannuksiin. Liikuntasalien, auditorioiden, teknisen työn opetustilojen ja keittiöiden talotekniset järjestelmät voivat edellyttää hyvin erilaista suunnittelua kuin tavalliset opetustilat.
Suunnittelutyön määrä ei myöskään aina kasva samassa suhteessa tilojen pinta-alan kanssa. Siksi suuret tilat voivat alentaa laskennallista neliöhintaa, kun taas pienet mutta paljon suunnittelutyötä edellyttävät tilat voivat nostaa sitä. Pelkkä rakennuksen koko ei siten riitä kouluhankkeiden LVI-suunnittelukustannusten vertailuun.
Sama pinta-alan ja suunnittelutyön välinen suhde näkyy myös muissa rakennustyypeissä, mutta vaikutus voi olla hyvin erilainen. Esimerkiksi suuri logistiikkakeskus voi olla talotekniseltä toteutukseltaan suhteellisen yksinkertainen, jolloin suunnittelutyön määrä jää pinta-alaan nähden vähäisemmäksi. Toisaalta samankokoisessa logistiikkakeskuksessa voidaan tarvita vaativaa lämpötila- ja kosteusolosuhteiden hallintaa, jäähdytystä, erityisjärjestelmiä ja rakennusautomaatiota, jolloin suunnittelutyön määrä ja neliöhinta voivat olla huomattavasti suuremmat.
LVI-suunnittelun hintaa ei siksi voida luotettavasti päätellä pelkästään rakennuksen koosta tai käyttötarkoituksesta. Kustannukset on arvioitava kohdekohtaisesti rakennuksen toimintojen, teknisten vaatimusten ja tarvittavan suunnittelutyön perusteella.
Voiko LVI-suunnittelun tilata tuntityönä?
Kyllä voi. Tuntiveloitus soveltuu hyvin korjaus- ja muutostöihin sekä asiantuntijatehtäviin, joissa työn laajuus tarkentuu hankkeen edetessä. Se on toimiva vaihtoehto myös laajoissa uudisrakennushankkeissa, joissa tarvitaan jatkuvaa suunnitteluyhteistyötä ja joustavuutta muuttuviin tilanteisiin.
Tilaaja maksaa toteutuneesta suunnittelutyöstä hankkeen edetessä sovitun laskutusrytmin mukaisesti. Samassa toimeksiannossa voidaan myös yhdistää kiinteähintaisia ja tuntiveloituksella toteutettavia tehtäviä.
Pitääkö LVI-suunnittelun sisältö määritellä tarkasti ennen tilaamista?
Ei välttämättä. Tuntiveloitukseen perustuvassa toimeksiannossa voidaan sopia työn tavoitteista ja veloitusperiaatteista ilman, että kaikkia yksittäisiä suunnittelutehtäviä määritellään etukäteen. Kiinteähintaisessa toimeksiannossa tehtäväsisällön ja rajausten tarkempi määrittely on tärkeämpää.
Kuuluuko rakennusautomaatiosuunnittelu LVI-suunnittelun hintaan?
Rakennusautomaatiosuunnittelun eli RAU-suunnittelun sisältö määritellään hankekohtaisesti. Se voidaan sisällyttää samaan suunnittelukokonaisuuteen tai tilata erillisenä tehtävänä. Pelkkä LVI-suunnittelun nimike ei vielä kerro, missä laajuudessa RAU-suunnittelu sisältyy toimeksiantoon.
Sisältyykö LVI-valvonta suunnittelupalkkioon?
Tilaajan LVI-valvonta on oma asiantuntijatehtävänsä, eikä sen voida olettaa sisältyvän LVI-suunnittelupalkkioon. Suunnittelijan työmaavaiheen tehtävät ja tilaajan valvojan tehtävät on tärkeää erottaa toisistaan ja määritellä toimeksiannon yhteydessä.
Voiko LVI-asiantuntijalta pyytää apua ilman valmista hankesuunnitelmaa?
Kyllä voi. Asiantuntija voi auttaa selvittämään kiinteistön nykytilannetta, arvioimaan korjaus- ja muutostarpeita sekä tunnistamaan mahdollisia toteutusvaihtoehtoja. Varsinainen suunnittelutehtävä voidaan määritellä myöhemmin selvitysten perusteella.
Milloin LVI-suunnittelusta kannattaa pyytää tarjous?
Yhteyttä suunnittelutoimistoon kannattaa ottaa jo silloin, kun hankkeen alustava tarve tai ratkaistava ongelma on tiedossa. Kaikkia teknisiä ratkaisuja ei tarvitse olla valmiiksi päätettynä. Jos suunnittelutarve on vielä epäselvä, yhteistyö voidaan aloittaa esimerkiksi tuntiveloitteisella asiantuntijatehtävällä.
LVI-suunnittelun kustannukset hallintaan tarkoituksenmukaisella toimeksiannolla
LVI-suunnittelun kustannuksia arvioitaessa olennaista on tunnistaa hankkeen todelliset suunnittelu- ja asiantuntijatarpeet. Joskus tarvitaan yksittäisen järjestelmän suunnittelua, toisinaan laajempaa selvitys- ja suunnittelukokonaisuutta, jossa ratkaisut tarkentuvat hankkeen edetessä.
Suunnittelutyön sisältö ja sopiva palkkiomuoto voidaan määritellä sen mukaan, mitä hankkeesta tiedetään ja millaisia päätöksiä sen edistämiseksi tarvitaan. Kaikkia teknisiä ratkaisuja ei tarvitse olla valmiiksi päätettynä ennen asiantuntijan mukaan ottamista.
LVI-Sasto tarjoaa LVI- ja RAU-suunnittelua sekä taloteknisiä konsultointi-, rakennuttamis- ja valvontapalveluja uudis- ja korjausrakentamisen sekä kiinteistöjen teknisen kehittämisen tarpeisiin.
Autamme arvioimaan hankkeen suunnittelu- ja asiantuntijatarpeita sekä löytämään tarkoituksenmukaisen tavan edetä – myös silloin, kun kaikkia tarvittavia toimenpiteitä ei ole vielä määritelty.
Suunnitteletko LVI-hanketta tai tarvitsetko taloteknistä asiantuntija-apua?
Ota yhteyttä LVI-Sastoon ja kerro kohteestasi. Keskustellaan, millainen suunnittelu- tai asiantuntijapalvelu palvelee hankettasi parhaiten.
