<LVI-valvonta työmaalla: Mitä LVI-valvoja käytännössä tekee ja mitkä ovat hänen tehtävänsä?

LVI-valvonta yhdistää suunnittelun ja toteutuksen. Valvonnassa seurataan teknisen toteutuksen ja työn laadun lisäksi hankkeen etenemistä, kustannuksiin vaikuttavia muutoksia, dokumentointia sekä järjestelmien käyttöönottoa ja vastaanottoa. Hankkeesta ja sovitusta tehtävälaajuudesta riippuen valvonta voi jatkua myös takuuaikaan.

Valvojalla on tärkeä rooli myös tilanteissa, joissa työmaalla tulee vastaan teknisiä epäselvyyksiä, muutostarpeita tai eri osapuolten ratkaistavia kysymyksiä. Valvoja auttaa tuomaan tilaajan, suunnittelijan ja urakoitsijan näkökulmat yhteen ja edistämään ratkaisun löytymistä niin, että hanke pääsee hallitusti eteenpäin.

Valvojan tehtävä ei siis ole vain tarkastaa valmiita asennuksia. Olennaista on seurata rakentamista kokonaisuutena, tunnistaa poikkeamat riittävän ajoissa ja huolehtia omalta osaltaan siitä, että ratkaistavat asiat käsitellään oikeiden osapuolten kanssa ennen kuin ne alkavat vaikuttaa laatuun, kustannuksiin tai aikatauluun.

Hankkeen loppuvaiheessa valvojan rooli korostuu järjestelmien käyttöönotossa ja vastaanotossa. Valvoja tekee sovittuja tarkastuksia sekä seuraa, että tarvittavat mittaukset, säädöt, kokeet ja muut käyttöönottotoimenpiteet tehdään asianmukaisesti ja havaitut puutteet korjataan. Valvoja osallistuu myös toimintakokeiden valmisteluun, koordinointiin ja valvontaan sovitun tehtävälaajuuden mukaisesti, jotta eri taloteknisten järjestelmien toiminta voidaan varmistaa ennen luovutusta.

 

Mitä LVI-valvoja tekee?

LVI-valvojan tehtävät määräytyvät hankkeen ja tilaajan kanssa sovitun valvonnan laajuuden mukaan. Valvonnan tavoitteena on seurata hankkeen toteutumista tilaajan näkökulmasta ja toimia ennakoivasti: havaita poikkeamia ja ratkaistavia asioita riittävän ajoissa, jotta niihin voidaan puuttua ennen kuin ne vaikuttavat työn laatuun, kustannuksiin tai aikatauluun.

LVI-valvojan tehtäviin voi kuulua esimerkiksi:

• suunnitelmiin, urakka-asiakirjoihin ja hankkeen tavoitteisiin perehtyminen
• työmaan LVI-töiden, asennustapojen, materiaalien ja laitteiden tarkastaminen
• urakoitsijan oman laadunvarmistuksen ja sovittujen tarkastusten toteutumisen seuraaminen
• aikataulun ja kriittisten työvaiheiden seuranta
• teknisten kysymysten, poikkeamien ja muutosten käsittelyn edistäminen yhdessä tilaajan, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kanssa
• lisä- ja muutostöiden sisällön sekä teknisten ja taloudellisten vaikutusten arviointi
• tärkeiden työvaiheiden, havaintojen ja muutosten dokumentoinnin seuranta
• mittausten, säätöjen, koekäyttöjen ja toimintakokeiden valvonta
• vastaanottoon, luovutukseen, käytönopastukseen ja tarvittaessa takuuaikaan liittyvät tehtävät.

Valvonnan tarkka sisältö määritellään aina hankekohtaisesti. Pienen LVI-muutoksen ja teknisesti vaativan rakennushankkeen valvontatarpeet ovat luonnollisesti erilaiset.

Myös valvonnan laajuus on hyvä ymmärtää oikein. Työmaavalvonta perustuu yleensä sovittuihin tarkastuksiin ja työmaakäyntien yhteydessä tehtävään pistokoevalvontaan. Jos hankkeessa tarvitaan tätä laajempaa tai jatkuvaa valvontaa, siitä sovitaan erikseen.

LVI-valvoja ei korvaa urakoitsijan omaa laadunvarmistusta tai työnjohtoa eikä LVI-suunnittelijaa. Valvoja toimii tilaajan teknisenä asiantuntijana, seuraa sovitun toteutuksen etenemistä ja auttaa pitämään tilaajan ajan tasalla hankkeen kannalta olennaisista havainnoista ja poikkeamista.

 

LVI-valvoja vai KVV- ja IV-työnjohtaja – mikä niiden ero on?

LVI-valvoja, KVV-työnjohtaja ja IV-työnjohtaja eivät ole sama asia, vaikka kaikki toimivat taloteknisen toteutuksen parissa.

KVV-työnjohtaja vastaa kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistojen ja IV-työnjohtaja ilmanvaihtolaitteiston työnjohtotehtävästä silloin, kun rakennusvalvonta sitä hankkeessa edellyttää. Heidän tehtäviinsä liittyy muun muassa huolehtiminen siitä, että kyseinen järjestelmä toteutetaan määräysten ja myönnetyn luvan mukaisesti sekä tarvittavista katselmuksista ja tarkastusasiakirjan täyttämisestä huolehtiminen.

Tilaajan LVI-valvojan tehtävä perustuu puolestaan tilaajan kanssa sovittuun valvontatoimeksiantoon.

Valvoja tarkastelee hanketta tilaajan näkökulmasta ja seuraa esimerkiksi urakka-asiakirjojen mukaista toteutusta, teknistä laatua, aikataulua, muutoksia, kustannuksia, dokumentointia ja käyttöönottoa siinä laajuudessa kuin valvonnasta on sovittu.

Roolit täydentävät toisiaan, eivät korvaa toisiaan.

Myöskään LVI-valvojan tekemä tarkastus ei siirrä urakoitsijan vastuuta valvojalle. Urakoitsija vastaa edelleen oman työnsä ja toimittamiensa asiakirjojen sopimuksenmukaisuudesta.

 

Mitä LVI-valvoja tarkastaa työmaalla?

LVI-valvojan työ konkretisoituu työmaalla siinä vaiheessa, kun suunnitelmissa määritellyt ratkaisut muuttuvat asennuksiksi. Valvoja tarkastaa sovitussa laajuudessa, että LVI-työt toteutetaan suunnitelmien, urakka-asiakirjojen, valmistajien ohjeiden ja hyvän rakentamistavan mukaisesti.

Tarkastukset kohdistuvat esimerkiksi asennustapoihin, työmenetelmiin, käytettäviin laitteisiin ja materiaaleihin sekä siihen, että urakoitsijan oma laadunvarmistus ja sovitut tarkastukset toteutuvat.

Työmaalla huomio kiinnittyy kuitenkin paljon muuhunkin kuin siihen, ovatko putket ja kanavat oikeilla paikoillaan. Valvoja tarkastelee myös järjestelmien toteutustapaa, asennusten laatua, laitteiden ja komponenttien sijoittelua sekä sitä, pystytäänkö järjestelmää myöhemmin käyttämään, säätämään ja huoltamaan suunnitellusti.

Valvonnassa tarkastellaan siis myös toteutuksen toimivuutta käytön ja kunnossapidon kannalta.

Työmaalla voidaan lisäksi joutua arvioimaan urakoitsijan esittämiä vaihtoehtoisia laitteita, materiaaleja tai toteutustapoja. Tällöin valvoja ei tarkastele vain sitä, voidaanko ratkaisu toteuttaa, vaan myös sitä, vastaako se hankkeessa sovittua laatutasoa ja miten muutos vaikuttaa järjestelmän toimintaan, huollettavuuteen, kustannuksiin ja muuhun talotekniikkaan.

Myös eri tekniikkalajien rajapinnat ovat olennaisia. Esimerkiksi ilmanvaihto-, lämmitys- tai jäähdytysjärjestelmä eivät toimi yhteen pelkästään asennettujen LVI-laitteiden avulla. Rakennusautomaation pitää ohjata järjestelmää tarkoitetulla tavalla, mittausten pitää tuottaa oikeaa tietoa ja eri toimintojen pitää muodostaa yhdessä toimiva kokonaisuus.

Kun LVI-valvojalla on myös rakennusautomaatio-osaamista, sama asiantuntija pystyy tarkastelemaan järjestelmien toteutusta ja yhteistoimintaa kokonaisuutena.

Valvonnan tavoitteena ei ole tarkastaa jokaista asennusta erikseen, vaan tunnistaa hankkeen kannalta olennaiset työvaiheet ja puuttua havaittuihin poikkeamiin silloin, kun niihin voidaan vielä vaikuttaa.

 

Miksi peittyvien asennusten valvonta on tärkeää?

Osa LVI-asennuksista jää rakentamisen edetessä rakenteiden sisään tai muuten vaikeasti tarkastettaviksi.

Siksi kriittiset työvaiheet pitäisi tunnistaa jo ennakolta.

Esimerkiksi viemärien toteutus, putkistot, eristykset tai muut piiloon jäävät asennukset on tärkeää tarkastaa ja dokumentoida ennen niiden peittämistä. Kun rakenne on suljettu, mahdollisen poikkeaman tarkastaminen tai korjaaminen voi olla huomattavasti työläämpää kuin asennusvaiheessa.

Valvojan tehtävä ei kuitenkaan ole tehdä urakoitsijan omaa laadunvarmistusta tämän puolesta. Urakoitsija vastaa omasta työstään ja sen laadusta. Valvonnassa seurataan, että sovitut tarkastukset ja dokumentointi toteutuvat sekä puututaan havaittuihin poikkeamiin.

 

LVI-valvoja auttaa hallitsemaan lisä- ja muutostöitä

Rakennushankkeen aikana tulee lähes aina vastaan muutoksia.

Erityisesti korjaus- ja muutoshankkeissa olemassa olevat rakenteet ja järjestelmät voivat tuoda esiin asioita, joita ei ole voitu nähdä täydellisesti suunnitteluvaiheessa. Myös käyttäjän tarpeet, muu suunnittelu tai työmaan olosuhteet voivat aiheuttaa muutostarpeita.

Kaikki työmaalla esiin tulevat muutokset eivät kuitenkaan automaattisesti ole tilaajalle kuuluvaa lisätyötä.

LVI-valvoja voi auttaa selvittämään, mitä urakka-asiakirjoissa on sovittu, mikä on alkuperäiseen urakkaan kuuluvaa työtä ja millä perusteella lisä- tai muutostyötä esitetään. Samalla voidaan tarkastella muutoksen teknisiä vaikutuksia, määriä, kustannuksia ja mahdollista vaikutusta aikatauluun.

Tämä on yksi valvonnan osa-alueista, jolla on tilaajalle hyvin konkreettinen merkitys.

Tekninen valvonta ja taloudellinen valvonta eivät rakennushankkeessa ole täysin toisistaan erillisiä asioita, sillä tekninen muutos vaikuttaa usein myös kustannuksiin, aikatauluun tai muiden järjestelmien toteutukseen.

 

LVI-valvoja seuraa myös aikataulua ja työvaiheiden yhteensovitusta

Talotekniset työt kytkeytyvät tiiviisti rakennustöihin, laitehankintoihin ja työmaan muihin vaiheisiin. LVI-valvoja seuraa, että LVI-töiden eteneminen ja niiden liittyminen muihin taloteknisiin ja rakennusteknisiin työvaiheisiin tapahtuvat suunnitellussa järjestyksessä.

LVI-valvoja seuraa esimerkiksi taloteknisten työvaiheiden aikatauluja, kriittisten asennusten etenemistä sekä sitä, että työmaalla tarvittavat suunnitelmat, päätökset ja laitteet ovat käytettävissä oikeaan aikaan. Jos aikataulussa tai työjärjestyksessä havaitaan riskejä tai yhteensovitettavia asioita, ne tuodaan esiin ajoissa ja käsitellään yhdessä tilaajan, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kanssa.

Hankkeen loppuvaiheessa aikataulun hallinta korostuu erityisesti. Mittauksille, säädöille, toimintakokeille, koekäytöille ja mahdollisten puutteiden korjaamiselle pitää varata riittävästi aikaa ennen vastaanottoa.

Talotekniikan käyttöönottoa ei pitäisi jättää hankkeen viimeiseksi kiireiseksi työvaiheeksi. Hyvin suunniteltu loppuvaiheen aikataulu antaa mahdollisuuden testata järjestelmien toiminta, korjata havaitut puutteet ja varmistaa, että rakennus voidaan luovuttaa hallitusti käyttöön.

 

Valvonta ei pääty siihen, että putket ja kanavat ovat paikoillaan

Rakennuksen talotekniikka ei ole valmis vain silloin, kun kaikki laitteet ja järjestelmät ovat asennettu. Ennen luovutusta järjestelmien toimintaa pitää myös mitata, säätää ja testata.

LVI-valvoja voi sovitun tehtävälaajuuden mukaisesti seurata esimerkiksi mittauksia ja säätöjä, tarkastaa niihin liittyviä pöytäkirjoja sekä osallistua toimintakokeiden koordinointiin ja koekäyttöjen valvontaan.
Toimintakokeiden koordinoinnin voi suorittaa myös kokenut LVI-suunnittelija.

Olennaista toimintakokeiden osalla on, että ne koordinoi henkilö, joka ymmärtää tavoitteet ja järjestelmien toiminnan kokonaisuutena ja käy järjestelmät läpi huolella yhdessä LVI- ja RAU-urakoitsijan kanssa, sillä tässä vaiheessa LVI-tekniikan ja rakennusautomaation yhteistoiminta korostuu.
Lämmitys-, ilmanvaihto- tai jäähdytysjärjestelmä voi olla mekaanisesti oikein rakennettu, mutta lopputulos ei silti ole toimiva, jos esimerkiksi automaation ohjaukset, mittaukset, asetusarvot tai hälytykset eivät toimi tarkoitetulla tavalla.

Talotekniikan pitää olla luovutusvaiheessa paitsi rakennettu myös säädetty, testattu ja käyttöön otettavissa.

 

Dokumentointi on osa onnistunutta LVI-valvontaa

Työmaan tapahtumista, tarkastuksista ja muutoksista pitää jäädä jälki.

Valvonnassa seurataan, että olennaisia työvaiheita ja havaintoja dokumentoidaan ja että suunnitelmista poikkeavat toteutukset tulevat asianmukaisesti kirjatuiksi.

Dokumentoinnin merkitys näkyy viimeistään rakennuksen käytön aikana.

Jos järjestelmään tehdään työmaalla muutos, mutta tieto ei päädy luovutusaineistoon, ylläpidolla ei myöhemmin välttämättä ole käytössään ajantasaista tietoa järjestelmän todellisesta toteutuksesta. Siksi toteutusta vastaavat suunnitelmat, mittaus- ja säätöpöytäkirjat, käyttö- ja huoltoaineisto sekä muut sovitut luovutusasiakirjat ovat olennainen osa onnistunutta hanketta.

 

Mitä LVI-valvoja tekee vastaanottovaiheessa?

Vastaanotto on paljon enemmän kuin yksi kokous hankkeen lopussa.

Ennen vastaanottoa varmistetaan, että sovitut tarkastukset, mittaukset, säädöt, toimintakokeet ja muut käyttöönottotoimenpiteet on tehty. Havaitut virheet ja puutteet kirjataan ja niiden korjaamista seurataan.

Samalla tarkastellaan luovutettavaa aineistoa ja varmistetaan, että tilaajalla ja kiinteistön ylläpidolla on käytössään tarvittavat tiedot rakennuksen talotekniikasta.

Valvontatehtävä voi jatkua myös vastaanoton jälkeen.

Hankkeesta ja sopimuksesta riippuen LVI-valvoja voi osallistua esimerkiksi jälkitarkastuksiin, takuuaikana havaittujen puutteiden selvittämiseen ja takuutarkastuksiin.

 

Milloin LVI-valvoja kannattaa ottaa mukaan rakennushankkeeseen?

LVI-valvoja kannattaa ottaa mukaan ennen kuin työmaan talotekniset asennukset ovat pitkällä.

Kun valvoja pääsee perehtymään hankkeen suunnitelmiin, urakka-asiakirjoihin, aikatauluun ja kriittisiin työvaiheisiin riittävän aikaisin, myös valvonta voidaan suunnitella tarkoituksenmukaisesti.

Samalla voidaan tunnistaa jo ennakolta kohtia, joihin työmaan aikana kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.

Valvoja voidaan ottaa mukaan jo ennen rakentamisen käynnistymistä esimerkiksi suunnitelmien ja urakka-asiakirjojen läpikäyntiin. Valvonnan painopiste on kuitenkin rakennusvaiheessa.

 

Millaisissa hankkeissa LVI-valvontaa tarvitaan?

LVI-valvonnan tarve ja laajuus riippuvat hankkeesta. Valvontaa käytetään niin uudisrakentamisessa kuin korjaus- ja muutoshankkeissa. Sen merkitys korostuu erityisesti silloin, kun talotekniset järjestelmät ovat laajoja tai teknisesti vaativia, rakennusta käytetään työn aikana, eri urakoiden yhteensovitus on haastavaa tai hankkeessa tehdään paljon muutoksia olemassa olevaan talotekniikkaan.

Valvonnan tarvetta kannattaa arvioida myös suhteessa tilaajan omaan organisaatioon.

Jos tilaajalla ei ole omassa organisaatiossaan henkilöä, joka pystyy seuraamaan LVI-teknistä toteutusta ja osallistumaan työmaan teknisten kysymysten käsittelyyn, ulkopuolisen asiantuntijan merkitys kasvaa.

 

Mitä LVI-valvonta maksaa?

LVI-valvonnalle ei ole yhtä yleispätevää hintaa tai prosenttiosuutta hankkeen kustannuksista.

Hintaan vaikuttavat muun muassa hankkeen koko ja tekninen vaativuus, rakennusaika, valvonnan laajuus, tarvittavien työmaakäyntien määrä sekä se, mitä tehtäviä toimeksiantoon sisällytetään.

Esimerkiksi pelkkään tekniseen työmaavalvontaan painottuva toimeksianto on erilainen kuin valvontatehtävä, johon sisältyvät myös laaja taloudellinen valvonta, vastaanottomenettely ja takuuaikaiset tehtävät.

Siksi olennaisempaa kuin yhden yleisen prosenttiluvun etsiminen on määritellä ensin, mitä juuri kyseisessä hankkeessa pitää valvoa ja kuinka paljon valvontaa tarvitaan.

 

Mitä tilaaja saa hyvästä LVI-valvonnasta?

Hyvän LVI-valvonnan arvo syntyy ennen kaikkea siitä, että tilaajalla on hankkeessa oma talotekninen asiantuntija seuraamassa toteutusta.

Valvonta antaa tilaajalle paremman näkyvyyden siihen, mitä työmaalla tapahtuu, auttaa tunnistamaan poikkeamia riittävän aikaisin ja tuo teknistä tukea muutosten, kustannusten ja käyttöönoton käsittelyyn.

Tavoitteena ei ole mahdollisimman pitkä virhe- ja puutelista.

Parhaimmillaan valvonta auttaa ratkaisemaan asioita jo ennen kuin niistä muodostuu ongelmia.

Kun suunnittelun tavoitteet kulkevat mukana toteutukseen, käyttöönottoon ja vastaanottoon asti, on myös paremmat edellytykset sille, että tilaaja saa rakennukseen sen taloteknisen kokonaisuuden, joka hankkeessa on sovittu.

 

 

Tarvitsetko LVI-valvojaa hankkeeseen?

LVI-Sasto tarjoaa LVI- ja rakennusautomaatiojärjestelmien suunnittelun ja konsultoinnin lisäksi taloteknistä valvontaa uudisrakennus-, korjaus- ja muutoshankkeisiin.

Voimme tulla mukaan jo ennen työmaan käynnistymistä tai toimia tilaajan taloteknisenä asiantuntijana rakentamisen, käyttöönoton ja vastaanoton aikana.

Tutustu LVI-valvontaan ja ota yhteyttä asiantuntijoihimme ›

 

Usein kysyttyä LVI-valvonnasta

Mitä LVI-valvoja tekee?

LVI-valvoja seuraa tilaajan puolesta rakennushankkeen LVI-teknistä toteutusta sovitun valvontalaajuuden mukaisesti. Tehtävät voivat liittyä esimerkiksi tekniseen toteutukseen, aikatauluun, lisä- ja muutostöihin, dokumentointiin, käyttöönottoon ja vastaanottoon.

Mitä LVI-valvoja tarkastaa työmaalla?

Tarkastuskohteet riippuvat hankkeesta. Valvoja voi tarkastella esimerkiksi asennustapoja, materiaaleja ja laitteita, kannakointeja, eristyksiä, piiloon jääviä asennuksia, huollettavuutta sekä mittausten, säätöjen ja koekäyttöjen toteutumista.

Mitä eroa on LVI-valvojalla ja KVV- tai IV-työnjohtajalla?

KVV- ja IV-työnjohtajilla on rakennusvalvontaan ja kyseisen järjestelmän työnjohtoon liittyvä tehtävä. Tilaajan LVI-valvojan tehtävä perustuu tilaajan kanssa tehtyyn valvontasopimukseen. Tehtävät täydentävät toisiaan eivätkä korvaa toisiaan.

Milloin LVI-valvoja kannattaa ottaa mukaan?

Valvoja kannattaa ottaa mukaan riittävän aikaisin, mielellään ennen varsinaisten LVI-asennusten käynnistymistä. Näin valvoja ehtii perehtyä suunnitelmiin, urakka-asiakirjoihin ja hankkeen kriittisiin työvaiheisiin.

Kuka palkkaa LVI-valvojan?

Tilaajan LVI-valvoja toimii tilaajan tai rakennuttajan toimeksiannosta. Valvontatehtävien sisältö ja laajuus määritellään valvontasopimuksessa.

Jatkuuko LVI-valvonta vastaanoton jälkeen?

Se voi jatkua. Hankkeesta ja valvontasopimuksesta riippuen tehtäviin voidaan sisällyttää esimerkiksi jälkitarkastuksia sekä takuuajan tarkastuksiin ja puutteiden seurantaan liittyviä tehtäviä.

Paljonko LVI-valvonta maksaa?

Hinta määräytyy hankekohtaisesti. Siihen vaikuttavat muun muassa hankkeen koko, vaativuus, rakennusaika, työmaakäyntien tarve ja valvontatehtävien laajuus.

 

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme ›