<Miksi rakennusautomaation valvonta on tärkeää kiinteistön toimivuuden ja energiatehokkuuden kannalta?
Rakennusautomaatio vaikuttaa suoraan kiinteistön olosuhteisiin, energiatehokkuuteen ja LVI-järjestelmien toimintaan. Siksi RAU-valvonnassa ei tarkastella vain automaatiojärjestelmän teknistä toteutusta, vaan varmistetaan, että automaatio ohjaa koko talotekniikkaa suunnitellusti ja tilaajan tavoitteiden mukaisesti. Hyvä RAU-valvonta on myös ennakointia: järjestelmien yhteistoimintaa ja toteutuksen haasteita tarkastellaan jo hankkeen aikana ja lopputulos varmistetaan toimintakokeilla.
RAU-valvonnassa ei valvota vain automaatiota
Rakennusautomaatio ei toimi kiinteistössä itsenäisenä järjestelmänä. Se mittaa, ohjaa ja säätää muita taloteknisiä järjestelmiä.
Siksi RAU-valvonnassa ei riitä, että tarkastetaan automaatiolaitteiden, pisteiden ja ohjelmointien tekninen toteutus. Valvojan täytyy ymmärtää myös, mitä LVI-järjestelmässä pitäisi tapahtua automaation ohjatessa sitä.
Esimerkiksi lämmitys, jäähdytys ja ilmanvaihto voivat kaikki toimia teknisesti, mutta niiden keskinäinen toiminta voi silti olla epätarkoituksenmukaista. Lämmitys ja jäähdytys voivat joissakin tilanteissa toimia tarpeettomasti samanaikaisesti tai ilmanvaihto käydä suuremmalla teholla kuin tilojen todellinen käyttö edellyttää.
Rakennuksessa voi silti olla täysin hyväksyttävä lämpötila.
Käyttäjä ei välttämättä huomaa ongelmaa lainkaan – mutta se voi näkyä energiankulutuksessa ja järjestelmien tarpeettomana käyttönä.
Toimivassa rakennusautomaatiossa olennaista ei ole vain automaatiojärjestelmän tekninen toimivuus, vaan se, että automaatio ohjaa koko talotekniikkaa tarkoituksenmukaisesti ja suunnitellulla tavalla.
Tilaajan tavoitteet pitää viedä suunnitelmista käytäntöön
Rakennusautomaatiohankkeella on aina tavoitteensa.
Tavoitteena voi olla esimerkiksi kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen, tasaisemmat sisäolosuhteet, järjestelmien tarpeenmukainen käyttö, vanhentuneen automaation uusiminen tai kiinteistön toiminnan ja energiankulutuksen parempi seurattavuus.
RAU-suunnittelussa nämä tavoitteet muutetaan teknisiksi ratkaisuiksi ja määritellään, miten järjestelmien halutaan toimivan yhdessä. RAU-valvonnassa varmistetaan, että suunnitellut ratkaisut ja tilaajan tavoitteet toteutuvat myös käytännössä.
RAU-valvojan tehtävänä on pitää kokonaisuus mukana hankkeen eri vaiheissa ja varmistaa, että toteutettava järjestelmä vastaa suunnitelmia ja tilaajan sille asettamia tavoitteita.
Tämä tarkoittaa käytännössä jatkuvaa yhteistyötä tilaajan, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden välillä sekä asioiden ennakointia jo ennen niiden toteutusta työmaalla..
Valvoja ei ole hankkeessa vain toteamassa jälkikäteen, mitä työmaalla on tehty. Hänen tehtävänsä on viedä haluttua lopputulosta aktiivisesti eteenpäin ja varmistaa sen toteutuminen.
Hyvä RAU-valvonta on ennen kaikkea ennakointia ja varmistamista
Valvonnan suurin arvo syntyy usein ennen kuin mahdollinen ongelma ehtii muodostua työmaalla.
Suunnitelmia ja toteutusta tarkastellaan etukäteen, järjestelmien rajapintoja käydään läpi ja epäselvät asiat ratkaistaan ennen niiden toteuttamista.
RAU-hankkeissa tämä on erityisen tärkeää, koska rakennusautomaatio yhdistää useita järjestelmiä ja urakoita toisiinsa. Yhden toiminnon toteutuminen voi edellyttää oikeaa anturitietoa, LVI-laitteen toimintaa, automaatio-ohjelmointia sekä eri järjestelmien välistä tiedonsiirtoa.
Jos rajapintojen vastuut tai haluttu toimintatapa eivät ole riittävän selviä, ongelma voi tulla esiin vasta toimintakokeissa.
Siksi RAU-valvonta on pitkälti varmistamista, varmistamista ja vielä kerran varmistamista.
Tavoitteena ei ole löytää mahdollisimman paljon virheitä valmiista järjestelmästä. Parempi lopputulos syntyy, kun mahdollisimman moni niistä pystytään ehkäisemään ennakolta.
RAU-uudistus on mahdollisuus parantaa myös olemassa olevan LVI-järjestelmän toimintaa
Olemassa olevan kiinteistön rakennusautomaation uusimisessa on yksi mahdollisuus, joka kannattaa hyödyntää.
Vanhaa automaatiojärjestelmää ei tarvitse vain korvata uudella.
Samalla voidaan tarkastella, miten kiinteistön LVI-järjestelmät tällä hetkellä toimivat ja olisiko niiden toimintaa mahdollista parantaa uuden rakennusautomaation avulla.
Tätä varten tarvitaan taustatyötä jo ennen toteutusta.
On ymmärrettävä esimerkiksi ilmanvaihdon, lämmityksen ja jäähdytyksen nykyinen toiminta, kiinteistön käyttö, mahdolliset olosuhdeongelmat, nykyiset ohjausperiaatteet sekä tilaajan tavoitteet tulevalle järjestelmälle.
Jos vanhan automaation toiminnot vain kopioidaan sellaisinaan uuteen järjestelmään, voidaan samalla siirtää vanhan järjestelmän puutteita uuteen automaatioon.
Uudessa RAU-järjestelmässä voi sen sijaan olla mahdollisuuksia esimerkiksi tarpeenmukaisempaan ohjaukseen, parempaan seurantaan, tarkoituksenmukaisempiin aikaohjelmiin, hälytyksiin ja mittauksiin sekä LVI-järjestelmien keskinäisen toiminnan parantamiseen.
Uusi rakennusautomaatio antaa mahdollisuuden parantaa kiinteistön toimintaa. Siksi ennen uusimista kannattaa selvittää, mitä uuden automaation halutaan tekevän paremmin kuin vanhan.
Tässä rakennusautomaatiohanke muuttuu yksittäisestä järjestelmäuudistuksesta koko kiinteistön toiminnan kehittämiseksi.
Jos kiinteistössä on jo ennen RAU-uudistusta olosuhdeongelmia, poikkeavaa energiankulutusta tai muita talotekniikan häiriöitä, niiden syy kannattaa selvittää ennen uuden järjestelmän toteuttamista. Aiemmassa artikkelissamme käsittelemme tarkemmin, mistä kiinteistön talotekniikan ongelmien selvittäminen kannattaa aloittaa.
Suunnittelijan, konsultin ja valvojan näkökulmat täydentävät toisiaan
RAU-uudistuksen onnistuminen alkaa jo ennen työmaata.
Olemassa olevan järjestelmän ja kiinteistön toiminnan selvittämisessä tarvitaan konsultoivaa otetta. Sen perusteella voidaan tunnistaa ongelmat, kehittämismahdollisuudet ja tavoitteet, jotka kannattaa ottaa mukaan uudistukseen.
Suunnittelussa nämä tavoitteet muutetaan teknisiksi ratkaisuiksi ja määritellään, miten järjestelmien halutaan toimivan yhdessä.
Työmaavaiheessa RAU-valvoja vie suunniteltua kokonaisuutta eteenpäin yhdessä urakoitsijoiden ja muiden hankkeen osapuolten kanssa sekä varmistaa, että sovitut ratkaisut toteutuvat.
Tämä jatkumo on tärkeä:
Nykytilanteen ymmärtäminen → tavoitteet → suunnittelu → ennakoiva valvonta → toteutus → toimintakokeet → toiminnan varmistaminen
Kun valvojalla on LVI- ja rakennusautomaation kokonaisuuden ymmärrys, hän pystyy arvioimaan toteutusta myös sen perusteella, mitä järjestelmän pitäisi käytännössä saada aikaan – ei ainoastaan sen perusteella, onko yksittäinen automaatiotoiminto toteutettu.
Rakennusautomaation toimintakokeissa varmistetaan järjestelmän todellinen toiminta
Toimintakokeet ovat yksi RAU-valvonnan tärkeistä vaiheista.
Niissä ei pitäisi ainoastaan todeta, että yksittäinen anturi antaa arvon tai venttiili liikkuu ohjauksen mukaisesti. Olennaista on varmistaa toimintaketju kokonaisuutena.
Mitä tapahtuu ilmanvaihdolle käyttöajan alkaessa? Reagoiko lämmitys ulkolämpötilan muutokseen halutulla tavalla? Toimiiko lämmöntalteenotto eri tilanteissa oikein? Miten jäähdytys ja lämmitys on estetty toimimasta tarpeettomasti vastakkain? Välittyvätkö hälytykset oikealla tavalla ja antaako järjestelmä ylläpidolle tarvittavan tiedon?
Samalla varmistetaan, että järjestelmää voidaan myös käyttää ja seurata järkevästi rakennuksen valmistuttua.
Toimintakokeissa ei siis testata vain automaatiota. Niissä varmistetaan, että järjestelmä toimii kokonaisuutena.
Valvonta tukee myös rakennuksen käytönaikaista energiatehokkuutta ja olosuhteita
Rakennusautomaation onnistumista ei lopulta ratkaise se, kuinka moderni järjestelmä kiinteistöön on asennettu.
Ratkaisevaa on, mitä järjestelmä saa rakennuksessa aikaan.
Hyvin toteutettu rakennusautomaatio auttaa ylläpitämään tavoiteltuja sisäolosuhteita, käyttämään LVI-järjestelmiä todellisen tarpeen mukaan ja tekemään kiinteistön toiminnasta seurattavaa.
Samalla luodaan edellytykset energiatehokkaalle käytölle.
Kiinteistö ja sen käyttö kuitenkin muuttuvat vuosien aikana. Vuokralaiset vaihtuvat, tilojen käyttötarkoitukset muuttuvat, käyttöajat elävät ja LVI-järjestelmiä uusitaan.
Siksi rakennusautomaation toiminnan seuranta ja tarvittava optimointi ovat tärkeä osa myös kiinteistön myöhempää ylläpitoa.
Milloin RAU-valvoja kannattaa ottaa mukaan hankkeeseen?
Mitä aikaisemmin.
Jos RAU-valvoja tulee mukaan vasta toimintakokeisiin tai hankkeen loppuvaiheeseen, hänen mahdollisuutensa vaikuttaa kokonaisuuteen ovat olennaisesti pienemmät.
Kun valvoja on mukana riittävän aikaisin, hän voi perehtyä tilaajan tavoitteisiin ja suunnitelmiin, tunnistaa mahdollisia toteutuksen haasteita ja auttaa varmistamaan järjestelmien välisiä rajapintoja jo ennen työmaavaihetta.
Erityisen hyödyllistä tämä on olemassa olevien kiinteistöjen RAU-uudistuksissa, joissa uuden järjestelmän pitää liittyä olemassa olevaan talotekniikkaan.
Silloin työmaalla ei rakenneta kaikkea puhtaalta pöydältä. Uuden automaation täytyy saada vanha ja uusi tekniikka toimimaan hallittuna kokonaisuutena.
RAU-valvonnassa ratkaisee kokonaisuuden ymmärtäminen
Rakennusautomaation valvonta on tilaajan laadunvarmistusta.
Sen tehtävänä on varmistaa, että tilaaja saa hankkeesta sen, mitä on suunniteltu ja tavoiteltu: toimivan rakennusautomaation, tarkoituksenmukaisesti toimivat LVI-järjestelmät, tavoitellut olosuhteet ja edellytykset energiatehokkaalle käytölle.
Siksi RAU-valvonnassa tarvitaan automaatiotekniikan lisäksi ymmärrystä siitä, miten koko kiinteistön talotekniikan pitäisi toimia.
LVI-Sastolla tarkastelemme RAU-hanketta LVI- ja automaatiojärjestelmien kokonaisuutena. Suunnittelun ja konsultoinnin osaaminen tukee valvontaa, ja valvonnassa viemme tilaajan tavoitteita suunnitelmista käytännön toteutukseen asti.
Suunnitteletko rakennusautomaation uudistamista tai tarvitsetko RAU-valvojan hankkeeseesi?
RAU-valvontaan kannattaa ottaa asiantuntija mukaan jo ennen työmaan käynnistymistä. Näin pystymme perehtymään tavoitteisiin ja suunnitelmiin sekä ennakoimaan toteutuksessa vastaan tulevia kysymyksiä.