<Miten jäähdytysjärjestelmä voidaan asentaa vanhaan rakennukseen?

Vanhojen rakennusten olosuhdehaasteet ovat yleistyneet viime vuosina. Pitkittyneet hellejaksot, muuttuneet käyttövaatimukset, lisääntynyt laitekuorma ja kasvaneet käyttäjäodotukset ovat lisänneet jäähdytystarvetta monissa kiinteistöissä.

Kun tilat lämpenevät liikaa, käyttäjäpalautteet lisääntyvät ja sisäolosuhteet eivät enää vastaa odotuksia, jäähdytyksen lisääminen nousee usein esiin yhtenä ratkaisuvaihtoehtona.

Käytännössä jäähdytyksen lisääminen vanhaan rakennukseen kannattaa aloittaa kokonaisuuden ymmärtämisestä, ei yksittäisen laitteen valinnasta.

Ensin on selvitettävä, mitkä ovat käyttäjien tarpeet, mistä lämpökuorma syntyy ja miten sitä voidaan hallita. Sen jälkeen voidaan arvioida rakennuksen rakenteet, nykyinen talotekniikka, ilmanvaihto, rakennusautomaatio ja eri toteutusvaihtoehdot, jotka soveltuvat kyseiseen kiinteistöön.

Vanhaan rakennukseen suunniteltava jäähdytys on aina osa laajempaa taloteknistä ja rakennusfysikaalista kokonaisuutta. Toimivan lopputuloksen saavuttamiseksi hanke kannattaa siksi aloittaa esiselvityksellä.

Kun lähtötiedot selvitetään huolellisesti, jäähdytysratkaisu voidaan sovittaa rakennukseen hallitusti — rakennuksen rakenteet, käyttäjät, energiatehokkuus ja pitkä elinkaari huomioiden.

 

 

Jokainen rakennus asettaa omat reunaehtonsa

Jäähdytyksen suunnittelu vaatii aina kohdekohtaista tarkastelua. Vanhoissa rakennuksissa haasteet liittyvät usein tilanahtauteen, rakenteellisiin rajoitteisiin, suojelumääräyksiin ja siihen, ettei alkuperäisissä rakenteissa ole valmiita reittejä nykyaikaiselle talotekniikalle.
Ilmanvaihtojärjestelmiä ei myöskään ole välttämättä alun perin mitoitettu siirtämään suuria jäähdytystehoja. Lisäksi ilmanvaihtokanavien eristys, tilavaraukset tai järjestelmien ohjaukset eivät aina vastaa jäähdytyskäytön vaatimuksia.

Jäähdytystarve voi tulla vastaan myös uudemmissa, vain muutaman vuoden ikäisissä rakennuksissa. Tilojen käyttötarkoitus, käyttäjämäärät, laitekuormat, työskentelytavat tai olosuhdevaatimukset ovat voineet muuttua jo pian rakennuksen käyttöönoton jälkeen. Myös poikkeuksellisen lämpimät kesät, suuret lasipinnat, aurinkokuormat tai rakennusautomaation säädöt voivat aiheuttaa tilanteen, jossa jäähdytys ei enää vastaa rakennuksen todellista käyttöä. Siksi jäähdytysratkaisua suunnitellessa on tärkeä selvittää, miten rakennus toimii tällä hetkellä ja millaisia tarpeita sillä on tulevaisuudessa.

Erityisesti vanhemmissa ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa rakennuksissa ratkaisut on suunniteltava siten, että ne soveltuvat rakennuksen rakenteisiin ja arkkitehtuuriin myös visuaalisesti. Kun historiallisesti arvokkaaseen tai vuosikymmeniä sitten rakennettuun kiinteistöön halutaan toteuttaa nykyaikainen jäähdytys, vastassa voi olla tilanahtautta, suojelumääräyksiä, rakenteellisia rajoitteita ja rakennusfysikaalisia kysymyksiä.

Uudemmissa rakennuksissa taas keskeistä voi olla nykyisen talotekniikan, rakennusautomaation, käyttötilanteiden ja olosuhdetavoitteiden tarkempi yhteensovittaminen.

Siksi valmista ratkaisumallia ei yleensä ole olemassa. Toimivan, energiatehokkaan ja turvallisen lopputuloksen saavuttamiseksi hanke kannattaa aloittaa esiselvityksellä.

Jäähdytyksen toteuttamiseen vaikuttavat esimerkiksi:

• • rakenteet ja tilavaraukset
  • ilmanvaihtojärjestelmä
  • sähköjärjestelmien kapasiteetti
  • rakennusautomaatio
  • käyttötarkoitus
  • käyttäjämäärät
  • lämpökuormat
  • aurinkokuormat ja lasipinnat
  • suojelu- ja arkkitehtoniset vaatimukset
  • huollettavuus ja ylläpidettävyys
  • tulevat tilamuutokset tai käyttäjävaihdokset
  • energiatehokkuus- ja vastuullisuustavoitteet

 

Sopiva jäähdytysratkaisu löytyy kohteen ehdoilla

Rakennukseen voidaan toteuttaa useita erilaisia jäähdytysratkaisuja. Sopiva ratkaisu riippuu kuitenkin aina kohteesta, sen nykyisestä talotekniikasta, rakenteista, tilavarauksista ja tavoitteista.

Tavoitteena ei ole löytää tehokkainta yksittäistä laitetta, vaan rakennukseen parhaiten soveltuva kokonaisuus. Parhaat lopputulokset syntyvät silloin, kun rakennuksen ominaisuudet, käyttäjien tarpeet, talotekniikka, rakennusautomaatio, energiatehokkuus ja elinkaari huomioidaan samanaikaisesti.

Jäähdytysvaihtoehdot olemassa olevassa rakennuksessa

Vanhaan kiinteistöön soveltuva jäähdytysratkaisu valitaan aina kohteen ominaisuuksien perusteella. Ratkaisuun vaikuttavat esimerkiksi käytettävissä olevat tilat, nykyiset ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmät, sähkötehon riittävyys, rakennuksen käyttötarkoitus, huollettavuus sekä mahdolliset arkkitehtoniset tai suojelulliset reunaehdot.

Millä kylmä tuotetaan ja miten jäähdytys tuodaan tiloihin?

Jäähdytysratkaisua suunniteltaessa ratkaistaan käytännössä kaksi asiaa: miten kylmä tuotetaan ja miten se tuodaan hallitusti tiloihin. Näitä ei kannata tarkastella erillään toisistaan, sillä kylmäntuotanto, huonetilojen päätelaitteet, ilmanvaihto, rakennusautomaatio ja rakennuksen rakenteelliset reunaehdot vaikuttavat kaikki samaan lopputulokseen.

Kylmän tuotantotapoja

Kylmä voidaan tuottaa esimerkiksi:

• • kylmäkoneella tai vedenjäähdytyskoneella
  • VRF-järjestelmällä
  • kaukokylmällä, jos sitä on alueella saatavilla
  • lämpöpumppuratkaisulla, joka voi palvella sekä lämmitystä että jäähdytystä
  • maalämpö- tai energiakaivojärjestelmällä, jossa voidaan hyödyntää myös vapaajäähdytystä
  • hybridiratkaisulla, jossa useampi tuotantotapa täydentää toisiaan

Kompressorijäähdytyksessä rakennuksesta poistettava lämpö siirretään ulos lauhduttimen kautta. Lauhdutin voi sijaita esimerkiksi katolla, ulkoseinällä, pihalla tai muussa teknisesti soveltuvassa paikassa. Erityisesti vanhoissa, tiiviissä kaupunkiympäristöissä ja arkkitehtonisesti vaativissa kohteissa lauhduttimien sijoittelu vaatii huolellista suunnittelua. Ratkaisuun vaikuttavat muun muassa melu, ilmavirrat, huollettavuus, ulkonäkö, tilavaraukset ja mahdolliset lupakysymykset.

Kaukokylmä voi olla hyvä vaihtoehto silloin, kun sitä on alueella saatavilla ja liittyminen on teknisesti sekä taloudellisesti järkevää. Tällöin kiinteistöön ei välttämättä tarvita omaa lauhdutinta samalla tavalla kuin omassa kylmäntuotannossa, mikä voi helpottaa jäähdytysratkaisun sovittamista esimerkiksi tiiviiseen kaupunkirakenteeseen tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennukseen.

Lämpöpumppu- ja energiakaivoratkaisuissa sama järjestelmäkokonaisuus voi joissakin kohteissa palvella sekä lämmitystä että jäähdytystä. Erityisesti vapaajäähdytys voi olla energiatehokas vaihtoehto, jos rakennuksen olosuhteet, järjestelmät ja maaperäratkaisut sen mahdollistavat. Vapaajäähdytyksessä voidaan hyödyntää esimerkiksi viileää ulkoilmaa tai energiakaivoja jäähdytyksen tuottamiseen silloin, kun olosuhteet ovat siihen sopivat.

 

Kylmäainevalinta on nykyisin yhä tärkeämpi osa jäähdytysjärjestelmän suunnittelua.

Uusissa kylmäkoneistoissa ja lämpöpumppuratkaisuissa siirrytään yhä enemmän kylmäaineisiin, joiden ilmastovaikutus on aiempaa pienempi. Markkinoilla on jo ratkaisuja, joissa käytetään esimerkiksi luonnollisia kylmäaineita, kuten R290-kylmäainetta eli propaania. Tällaiset ratkaisut voivat olla kiinnostavia erityisesti kohteissa, joissa vastuullisuus, energiatehokkuus ja järjestelmän pitkä elinkaari ovat keskeisiä tavoitteita.

Luonnollisia kylmäaineita ja uusia kylmäkoneistoja käytettäessä suunnittelun merkitys korostuu. Kylmäaineen ominaisuudet, laitteen sijoitus, ilmanvaihto, turvatoiminnot, huollettavuus ja viranomaisvaatimukset on huomioitava jo suunnitteluvaiheessa.

Siksi jäähdytyksen tuotantotapaa ei kannata valita pelkän laitehankinnan tai investointikustannuksen perusteella. Oikea ratkaisu löytyy, kun arvioidaan samanaikaisesti kylmäntuotanto, energiatehokkuus, vastuullisuus, kylmäaineiden tulevaisuus, turvallisuus, tilavaraukset, melu, sijoituspaikat, huollettavuus, elinkaarikustannukset ja rakennuksen erityispiirteet.

Miten jäähdytys tuodaan rakennuksen tiloihin?

Kun kylmäntuotantotapa on selvillä, täytyy ratkaista myös se, miten jäähdytys jaetaan rakennuksen eri tiloihin. Tämä ratkaisu vaikuttaa suoraan käyttömukavuuteen, äänitasoon, huollettavuuteen, tilavarauksiin ja siihen, kuinka paljon muutoksia rakennuksen rakenteisiin tarvitaan.

Tyypillisiä jäähdytyksen jakotapoja olemassa olevissa rakennuksissa ovat esimerkiksi:

• Vesikiertoiset puhallinkonvektorit, joissa kylmä vesi kiertää verkostossa ja huonekohtaiset päätelaitteet viilentävät tiloja. Ratkaisu voi olla hiljainen, pitkäikäinen ja hyvin huollettava, mutta vaatii huolellisen putkireittien, kondenssiveden poiston ja päätelaitteiden sijoittelun suunnittelun.
• VRF-järjestelmät, joissa kylmäaineputkisto yhdistää ulkoyksikön ja useita sisäyksiköitä. Ohuet kylmäaineputket voivat helpottaa reititystä ahtaissa saneerauskohteissa, mutta järjestelmän suunnittelu, huollettavuus ja soveltuvuus rakennukseen on arvioitava tarkasti.
• Kanavapatterijäähdytys, jossa tuloilmaa esijäähdytetään ilmanvaihtokanavassa. Ratkaisu voi toimia osana kokonaisuutta, mutta vanhoissa kiinteistöissä olemassa olevat kanavakoot eivät aina riitä siirtämään kaikkea tarvittavaa jäähdytystehoa ilman, että ilmanvirrat, melu tai vedon tunne kasvavat liikaa. Teho on rajallinen ja tulokanavat tulisi olla kondenssieristettyjä, jotta saataisiin paras hyöty.
• Jäähdytyspaneelit, jotka toimivat huonetilassa säteilevinä jäähdytyspintoina tyypillisesti kattoasennuksina. Ne voivat olla hiljainen ja huomaamaton ratkaisu, koska niissä ei ole puhallinta huonetilassa. Jäähdytyspaneelit soveltuvat erityisesti kohteisiin, joissa halutaan hyvä käyttömukavuus, vähäinen äänitaso ja siisti visuaalinen lopputulos. Ratkaisu vaatii kuitenkin huolellisen mitoituksen, kosteudenhallinnan ja kastepisteen valvonnan, jotta pinnoille ei muodostu kondenssia.
• Jäähdytyspalkit, joita voidaan käyttää huonetilojen jäähdytykseen erityisesti toimistoissa ja muissa tiloissa, joissa tarvitaan tasaista ja vedotonta olosuhdehallintaa. Jäähdytyspalkit voivat olla aktiivisia tai passiivisia, ja ne edellyttävät yleensä hyvää yhteensovitusta ilmanvaihdon kanssa. Ne voivat tarjota miellyttävät sisäolosuhteet ja alhaisen äänitason, mutta vaativat riittävät tilavaraukset, oikean mitoituksen sekä huolellisen kondenssihallinnan.
• Hybridiratkaisut, joissa esimerkiksi ilmanvaihdon jäähdytystä täydennetään huonekohtaisilla päätelaitteilla. Tämä on usein toimiva vaihtoehto silloin, kun koko jäähdytystarvetta ei voida tai kannata ratkaista yhden järjestelmän avulla.

Laitevalinta vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka paljon rakenteisiin tarvitsee tehdä muutoksia, miten järjestelmä saadaan sovitettua olemassa oleviin tiloihin ja kuinka helposti kokonaisuutta voidaan huoltaa tulevaisuudessa.

Siksi jäähdytysvaihtoehtoja ei kannata vertailla pelkästään investointikustannuksen tai laitteiden teknisten ominaisuuksien perusteella. Tärkeämpää on arvioida, mikä ratkaisu toimii juuri kyseisessä rakennuksessa energiatehokkaasti, hiljaisesti, huollettavasti ja rakennuksen erityispiirteet huomioiden myös pitkällä aikavälillä.

Tarkastelemme sekä kylmän tuotantotapaa että jäähdytyksen jakamista tiloihin osana koko taloteknistä kokonaisuutta. Näin voidaan arvioida, mikä ratkaisu soveltuu kiinteistöön teknisesti, energiatehokkaasti ja elinkaaren kannalta järkevästi.

 

Suunnittelulla ratkaistaan jäähdytyksen soveltuvuus, energiatehokkuus ja elinkaari

Jäähdytysratkaisun onnistuminen ratkaistaan pitkälti suunnitteluvaiheessa. Vanhaan tai olemassa olevaan rakennukseen ei yleensä ole yhtä valmista ratkaisumallia, vaan järjestelmän soveltuvuus, energiatehokkuus, toteutettavuus ja pitkäaikainen ylläpidettävyys on arvioitava kohdekohtaisesti.

Suunnittelussa tarkastellaan, miten jäähdytys toimii rakennuksen todellisissa käyttötilanteissa, miten se sovitetaan nykyiseen talotekniikkaan ja miten ratkaisu tukee rakennuksen käyttöä myös tulevaisuudessa.

Jäähdytysratkaisun suunnittelussa ei riitä, että valitaan teknisesti mahdollinen järjestelmä. Ratkaisun on toimittava rakennuksen todellisissa käyttötilanteissa, eri sääolosuhteissa ja osana muuta talotekniikkaa.

Siksi suunnitteluvaiheessa tarkastellaan järjestelmävaihtoehtojen lisäksi myös olosuhteita, energiankulutusta, rakennusautomaatiota, toteutettavuutta, kustannuksia ja pitkän aikavälin ylläpidettävyyttä.

 

Rakenteet, tilavaraukset ja sähköteho on selvitettävä ajoissa

Kun vanhan rakennuksen jäähdytystä suunnitellaan, yksi ensimmäisistä tehtävistä on selvittää rakennuksen rakenteelliset ja tekniset reunaehdot. Uudet ilmanvaihtokanavat, kylmäaineputkistot, vesiputkistot, päätelaitteet ja kondenssiveden poistot edellyttävät reittejä ja tilavarauksia, joita alkuperäisessä arkkitehtuurissa ei välttämättä ole huomioitu.

Esimerkiksi vanhoissa kivitaloissa välipohjien paksuus, seinien massiivisuus ja suojeltavat pinnat voivat asettaa tiukkoja rajoja uusille läpivienneille ja koteloinneille. Myös vapaa tilakorkeus voi rajoittaa alaslaskujen, kanavien ja päätelaitteiden sijoittelua.

Toinen keskeinen kysymys on sähkötehon riittävyys. Erityisesti kesäaikaan, jolloin jäähdytystarve on suurimmillaan, kiinteistön sähköliittymän kapasiteetti voi nousta tarkasteltavaksi asiaksi. Siksi jäähdytysratkaisun suunnittelussa on huomioitava myös sähkösuunnittelu, ohjausratkaisut ja kuormien hallinta.

 

Kastepiste, kondenssivesi ja rakennusfysiikka on huomioitava

Jäähdytyksen suunnittelussa rakennusfysiikalla on suuri merkitys. Kun kylmää nestettä tai ilmaa kuljetetaan putkistossa lämpimän tilan läpi, putken pintaan voi muodostua kondenssivettä, jos kastepiste alittuu.

Jos eristys, mitoitus tai kondenssiveden poisto on puutteellinen, kosteus voi päätyä rakenteisiin ja aiheuttaa myöhemmin vaurioita. Siksi jäähdytysjärjestelmien suunnittelussa on huomioitava huolellisesti muun muassa:

• • putkistojen eristys
  • kondenssiveden poisto
  • päätelaitteiden sijoittelu
  • rakenteiden kosteustekninen toiminta
  • järjestelmän oikea mitoitus
  • huollettavuus ja tarkastettavuus

Huolellisesti suunniteltu jäähdytysratkaisu parantaa olosuhteita ilman, että rakennuksen rakenteet tai sisäilman laatu vaarantuvat.

 

Elinkaariajattelu on tärkeä osa jäähdytysratkaisua

Talotekniikassa pelkkä alkuinvestoinnin tarkastelu voi johtaa kalliisiin käyttökustannuksiin tai vaikeasti ylläpidettäviin ratkaisuihin. Siksi jäähdytyksen suunnittelu kannattaa tehdä elinkaari edellä.

Hyvin suunniteltu jäähdytysratkaisu ei ainoastaan paranna kesäajan olosuhteita, vaan tukee myös kiinteistön pitkäaikaista käytettävyyttä, ylläpidettävyyttä energiatehokkuutta ja vastuullisuutta.

 

Rakennusautomaatio ratkaisee paljon

Jäähdytysjärjestelmä toimii harvoin yksinään. Rakennusautomaatio vaikuttaa suoraan siihen, milloin jäähdytys käynnistyy, kuinka nopeasti järjestelmä reagoi muuttuviin kuormiin ja miten energiankulutusta hallitaan.

Rakennusautomaatio vaikuttaa esimerkiksi siihen:

• • milloin jäähdytys käynnistyy
  • kuinka nopeasti järjestelmä reagoi kuormiin
  • miten ilmanvaihto toimii
  • miten lämmitys ja jäähdytys sovitetaan yhteen
  • miten energiankulutusta seurataan ja ohjataan
  • miten olosuhteet pysyvät hallittuina eri käyttötilanteissa

Hyvin suunniteltu automaatio auttaa estämään tilanteita, joissa lämmitys ja jäähdytys toimivat samanaikaisesti tai järjestelmä käyttää energiaa tarpeettomasti. Monessa kohteessa automaation optimoinnilla voidaan saavuttaa merkittäviä hyötyjä jo ennen varsinaista jäähdytysremonttia.

Jotta kokonaisuus toimii energiatehokkaasti ja laitteiden elinkaari on mahdollisimman pitkä, jäähdytyksen suunnittelu kannattaa sovittaa tarkasti yhteen kiinteistön lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien sekä rakennusautomaation kanssa.

 

Toteutus vaatii eri suunnittelualojen yhteensovittamista

Jäähdytysjärjestelmän asentaminen vanhaan kiinteistöön kytkeytyy suoraan rakennuksen muuhun talotekniikkaan ja rakenteisiin. Kun kylmäainelinjat, vesiputkistot, puhallinkonvektorit, päätelaitteet ja mahdolliset kanavamuutokset sijoitetaan vanhoihin tiloihin, reititykset ja läpiviennit on suunniteltava huolellisesti yhdessä muiden suunnittelualojen kanssa.

Hyvä suunnittelu auttaa välttämään tilanteita, joissa ratkaisu toimii teknisesti paperilla, mutta aiheuttaa käytössä melua, vetoa, huoltohaasteita tai tarpeettomia rakenteellisia muutoksia.

Rakennuksissa on huomioitava esimerkiksi:

• • rakenteiden kantavuus
  • läpivientien sijainnit
  • arkkitehtoniset ja suojelulliset vaatimukset
  • sähkötehon riittävyys
  • kondenssiveden hallinta
  • huollon vaatimat tilat
  • rakennusautomaation ja sähkösuunnittelun yhteensovitus
  • toteutuksen vaiheistus käytössä olevassa rakennuksessa

 

Rakennus lämpenee harvoin vain yhdestä syystä

Monessa kohteessa lämpökuormia aiheuttavat samanaikaisesti useat eri tekijät. Rakennus voi lämmetä esimerkiksi auringon säteilyn, käyttäjämäärien, laitteiden, valaistuksen, ilmanvaihdon puutteiden tai rakennusautomaation säätöjen vuoksi.

Lämpökuormia voivat kasvattaa esimerkiksi:

• • auringon säteily
  • suuret lasipinnat
  • vanhat valaistusratkaisut
  • käyttäjämäärät, käyttäjän toiminta tiloissa
  • laitteet ja tietotekniikka
  • ilmanvaihdon puutteet
  • rakennusautomaation säädöt
  • lämmityksen ja jäähdytyksen yhteensovittamisen ongelmat

Siksi ennen jäähdytysjärjestelmän valintaa kannattaa selvittää, voidaanko lämpökuormaa vähentää jo lähtötilanteessa.

Joissakin kohteissa tilannetta voidaan parantaa esimerkiksi:

• • aurinkosuojauksella
  • valaistuksen uusimisella
  • ilmanvaihdon kehittämisellä
  • rakennusautomaation optimoinnilla
  • käyttöaikojen tarkastelulla
  • lämmityksen ja jäähdytyksen yhteistoiminnan parantamisella

Aina ensimmäinen ratkaisu ei ole uuden jäähdytysjärjestelmän asentaminen. Joissakin kohteissa merkittävä osa ongelmista voidaan ratkaista ilman varsinaista jäähdytysinvestointia tai pienentämällä tarvittavaa jäähdytystehoa huomattavasti.

 

Olosuhde- ja energiasimuloinnit poistavat arvailun

Jäähdytysjärjestelmän mitoituksessa ja vaihtoehtojen vertailussa voidaan hyödyntää dynaamisia olosuhde- ja energiasimulointeja. Niiden avulla voidaan arvioida, miten rakennus toimii eri kuormitus- ja sääolosuhteissa ja millaisia vaikutuksia eri järjestelmäratkaisuilla on sisäolosuhteisiin ja energiankulutukseen.

Simulointien avulla voidaan tarkastella esimerkiksi:

• • lämpötilojen käyttäytymistä
  • jäähdytystehon tarvetta
  • auringon vaikutuksia
  • eri järjestelmäratkaisujen toimivuutta
  • energiankulutusta
  • käyttäjäolosuhteiden kehittymistä

Olosuhde- ja energiasimuloinnit auttavat arvioimaan ennakkoon, millainen jäähdytysratkaisu toimii kiinteistössä parhaiten.

Simuloinnit auttavat vertailemaan eri ratkaisuvaihtoehtoja ja arvioimaan, miten jäähdytys toimii käytännössä eri tilanteissa. Näin voidaan välttää ylimitoitusta, tarpeettomia investointeja ja myöhemmin käytössä näkyviä olosuhdehaasteita.

Mitä jäähdytysratkaisun toteuttaminen maksaa?

Vanhan kiinteistön jäähdytysratkaisun kustannukset riippuvat aina kohteesta, valittavasta järjestelmästä, nykyisestä talotekniikasta, reitityksistä, tilavarauksista, sähkötehon riittävyydestä sekä siitä, kuinka laajoja muutoksia rakenteisiin ja muihin järjestelmiin tarvitaan.

Siksi jäähdytyksen kustannuksia ei kannata arvioida pelkästään laitehinnan perusteella. Kokonaisuuteen vaikuttavat muun muassa suunnittelu, laitevalinnat, putki- ja kanavareitit, kondenssiveden hallinta, rakennusautomaatio, sähkötyöt, mahdolliset rakenteelliset muutokset, asennustyö, käyttöönotto ja myöhempi ylläpidettävyys.

Toteutusvaihtoehtojen kustannuksia voidaan arvioida jo suunnitteluvaiheessa. Laadimme hankkeen toteutukselle kustannusarvion, jonka avulla kiinteistön omistaja tai kiinteistöpäällikkö voi vertailla eri ratkaisujen vaikutuksia investointiin, energiatehokkuuteen, olosuhteisiin ja pitkän aikavälin ylläpitokustannuksiin.

Eri toteutusvaihtoehtojen kustannusarviot auttavat tekemään päätöksiä hallitusti ja valitsemaan ratkaisun, joka on teknisesti toimiva, taloudellisesti perusteltu ja rakennuksen elinkaaren kannalta järkevä.

 

Kiinnostuitko jäähdytysratkaisujen mahdollisuuksista?

Saat kauttamme kokonaisratkaisun jäähdytyksen toteuttamista varten

Jäähdytyksen toteutusta varten selvitystyö, jäähdytyksen suunnitelmat,
hankkeen budjetointi, hankkeen kilpailutus, sopimuksen laatiminen sekä toteutuksen valvonnan jakäyttöönoton varmistamisen

 

Autamme mielellämme hankkeessasi

LVI-Sasto auttaa selvittämään, miten jäähdytys voidaan toteuttaa juuri sinun kiinteistöösi teknisesti, energiatehokkaasti ja rakennuksen erityispiirteet huomioiden.

Suora yhteys  asiantuntijoihimme >