<SR-urakan talotekninen suunnittelu – mitä rakennusliikkeen kannattaa vaatia talotekniikan suunnittelulta?
SR-urakassa suunnittelu ja rakentaminen kytkeytyvät tavallista tiiviimmin toisiinsa, ja rakennusliike vastaa rakentamisen lisäksi myös suunnittelun kokonaisuudesta. Siksi talotekniikkasuunnittelijan valinnalla ja työskentelytavalla on suora vaikutus siihen, kuinka hallitusti hanke etenee.
Rakennusliikkeen näkökulmasta hyvä talotekniikkasuunnittelu ei tarkoita vain teknisesti oikein mitoitettuja järjestelmiä ja ajallaan valmistuvia suunnitelmia. Suunnittelun pitää tukea myös kustannusten hallintaa, hankintoja, rakentamisen aikataulua, eri suunnittelualojen yhteensovitusta ja työmaan käytännön toteutusta. Samalla ratkaisujen on täytettävä ne toiminnalliset ja tekniset tavoitteet, jotka tilaaja on hankkeelle asettanut.
SR-hankkeessa hyvä suunnittelija ei siis suunnittele vain järjestelmää. Hän auttaa kehittämään toteutuskelpoisen kokonaisuuden.
Suunnittelu on vaiheittain etenevä prosessi, jossa talotekniset järjestelmäperiaatteet, tilavaraukset ja tilantarpeet, mitoitus, reitit, rakennusautomaatio ja muut ratkaisut tarkentuvat yhdessä arkkitehti-, rakenne-, sähkö- ja muiden suunnittelualojen kanssa. Samalla suunnittelua täytyy sovittaa yhteen rakennusliikkeen tuotannon, hankintojen, kustannustavoitteiden ja aikataulun kanssa.
Siksi suunnittelua johdetaan SR-hankkeessa useasta näkökulmasta. Tilaaja määrittää, mitä rakennukselta halutaan. Rakennusliike tuo suunnitteluun toteutuksen, kustannusten, hankinnan ja aikataulun näkökulman. Suunnittelutoimisto johtaa oman suunnittelualansa teknistä sisältöä ja prosessia, suunnitteluryhmä ratkaisee yhdessä eri suunnittelualojen rajapintoja.
SR-hankkeen suunnittelu ei ole valmiiden suunnitelmien tilaamista, eikä suunnittelijan yksin tekemää optimointia vaan se on parhaimmillaan rakennusliikkeen, tilaajan ja suunnittelijoiden yhteistyötä, jossa ratkaisua kehitetään vaihe vaiheelta kohti toteutuskelpoista kokonaisuutta.
Rakennusliikkeelle tämä antaa mahdollisuuden vaikuttaa suunnitteluratkaisuihin silloin, kun kustannuksiin, toteutustapaan ja aikatauluun voidaan vielä aidosti vaikuttaa.
Talotekniikan suunnittelukumppanilta kannattaa vaatia enemmän kuin teknisesti oikein laadittuja suunnitelmia. Kokeneen suunnittelijan pitää tuntea oman suunnittelualansa prosessi, osata johtaa sen etenemistä ja ymmärtää, miten talotekniset ratkaisut kytkeytyvät muihin suunnittelualoihin, hankintaan ja rakentamiseen.
Talotekniikkasuunnittelijan tehtävänä ei ole vain suunnitella toimivaa järjestelmää, vaan auttaa kehittämään ratkaisu, joka täyttää tilaajan tavoitteet ja on samalla kustannusten, toteutettavuuden, hankinnan, käyttöönoton ja ylläpidon kannalta tarkoituksenmukainen.
Tämä edellyttää kykyä arvioida, milloin ratkaisu on riittävän kypsä seuraavaan vaiheeseen ja milloin sitä pitää vielä kehittää yhdessä muiden suunnittelijoiden, rakennusliikkeen tai tilaajan kanssa. Tarvittaessa myös rakennusautomaatiosuunnittelun sekä energia- ja olosuhdesimuloinnin pitää kulkea saman suunnitteluprosessin rinnalla ja tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi.
Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä rakennusliikkeen kannattaa vaatia SR/KVR-hankkeen talotekniikkasuunnittelulta, miten suunnitteluprosessia kannattaa johtaa ja missä hyvä suunnittelukumppani voi vähentää kustannus-, aikataulu- ja toteutusriskejä.
Tavoitteena on teknisesti toimiva, kustannustehokas ja toteutuskelpoinen kokonaisuus, joka täyttää tilaajan vaatimukset ja voidaan viedä hallitusti suunnittelupöydältä hankintaan, työmaalle, käyttöönottoon ja edelleen toimivaksi osaksi rakennusta.
Rakennusliikkeelle hyvä talotekniikan suunnittelukumppani tuo hankkeeseen muutakin kuin teknisen suunnitteluresurssin. Hän ymmärtää oman suunnittelualansa lisäksi rakentamisen realiteetteja, ratkaisujen kustannusvaikutuksia, eri vaiheiden aikatauluriippuvuuksia sekä tilaajan tavoitteita.
Hyvä suunnittelu näkyy lopulta hyvin käytännöllisesti.
Kuka johtaa suunnittelua SR-hankkeessa?
1. Tilaaja johtaa tavoitteita.
Tilaaja määrittää, mitä rakennukselta ja sen talotekniikalta halutaan. Tavoitteet voivat liittyä esimerkiksi toiminnallisuuteen, laatutasoon, sisäolosuhteisiin, energiatehokkuuteen, muuntojoustavuuteen, ylläpidettävyyteen, toimintavarmuuteen ja rakennuksen elinkaareen.
Tavoitteiden rinnalla tilaaja määrittää myös hankkeen taloudelliset ja ajalliset reunaehdot. Juuri näiden yhteensovittaminen on SR/KVR-hankkeen onnistumisen kannalta olennaista: tavoitetason pitää olla suhteessa käytettävissä olevaan budjettiin ja aikatauluun.
Kun toiminnalliset, tekniset ja taloudelliset tavoitteet tunnetaan riittävän aikaisin, suunnittelua voidaan ohjata niiden pohjalta ja vaihtoehtoja arvioida ennen kuin ratkaisut lukitaan.
Jos tavoitteiden ja kustannusraamin välillä on ristiriita, se kannattaa tunnistaa jo suunnitteluvaiheessa. Tällöin voidaan vielä tarkastella vaihtoehtoisia ratkaisuja ja tehdä tietoisia valintoja siitä, mitä hankkeessa priorisoidaan.
Tilaajan näkökulmasta hankkeen onnistuminen ei pääty rakennuksen valmistumiseen. Talotekniikan pitää saavuttaa sovitut olosuhteet, toimia luotettavasti ja täyttää sille asetetut energia-, käytettävyys-, ylläpito- ja elinkaaritavoitteet myös rakennuksen käytön aikana.
2. Rakennusliike johtaa toteutusta palvelevaa suunnittelunohjausta.
SR/KVR-urakoitsijalla on erityistä tietoa siitä, miten suunniteltu ratkaisu voidaan toteuttaa käytännössä: millaisia työmenetelmiä käytetään, missä järjestyksessä rakentaminen etenee, mitä hankintoja tarvitaan, millaisia kustannusvaikutuksia ratkaisuilla on ja milloin eri suunnittelutietoja tarvitaan tuotannon käyttöön.
Tämä tieto kannattaa tuoda suunnitteluun mahdollisimman aikaisin.
Rakennusliikkeen suunnittelunohjauksen tehtävänä on varmistaa, että suunnitteluratkaisut tukevat hankkeen kustannus-, aikataulu- ja toteutustavoitteita. Samalla suunnittelun eteneminen pitää sovittaa yhteen hankinnan ja tuotannon kanssa niin, että ratkaisut tarkentuvat siinä järjestyksessä kuin niitä tarvitaan.
Rakennusliike tuo suunnitteluun myös työmaan käytännön näkökulman: rakentamisen vaiheistuksen, logistiikan, asennettavuuden, työmenetelmät ja hankintojen realiteetit. Näin suunnitteluratkaisuja voidaan kehittää jo ennen kuin ne lukitaan toteutukseen.
Hyvä suunnittelunohjaus ei kuitenkaan tarkoita yhtä ainoaa toimintamallia. Joillakin SR/KVR-urakoitsijoilla voi olla vahva näkemys käytettävistä järjestelmäratkaisuista, työmenetelmistä tai toteutustavoista, jolloin suunnittelijan tehtävänä on kehittää ratkaisu niiden pohjalta teknisesti toimivaksi ja yhteensopivaksi kokonaisuudeksi. Toisissa hankkeissa urakoitsija taas odottaa suunnittelijalta enemmän vaihtoehtoja, kokemukseen perustuvaa näkemystä ja ehdotuksia siitä, millä ratkaisulla tilaajan tavoitteet voidaan saavuttaa tarkoituksenmukaisimmin.
Molemmissa tilanteissa suunnittelukumppanin pitää pystyä tuomaan oma asiantuntemuksensa aktiivisesti mukaan. Rakennusliikkeen suunnittelunohjaus tuo hankkeeseen toteutuksen reunaehdot ja tavoitteet, mutta suunnittelijan tehtävänä on arvioida ratkaisujen tekninen toimivuus, tunnistaa vaihtoehdot ja nostaa esiin vaikutukset ennen päätösten lukitsemista.
Parhaimmillaan suunnittelun, hankinnan ja tuotannon yhteensovittaminen vähentää myöhempää uudelleensuunnittelua, helpottaa työmaan etenemistä ja auttaa tekemään kustannuksiin vaikuttavia päätöksiä silloin, kun vaihtoehtoja on vielä käytettävissä.
3. Suunnittelutoimisto johtaa oman suunnittelualansa prosessia ja teknistä suunnittelua.
Suunnittelutoimiston vastuulla on viedä oman suunnittelualansa ratkaisut hallitusti vaiheesta toiseen ja varmistaa, että suunnittelu etenee teknisesti oikeassa järjestyksessä.
Kokeneen suunnittelijan tehtävänä ei ole vain vastata annettuihin lähtötietoihin, vaan myös tunnistaa, mitä tietoa vielä puuttuu, mitä voidaan jo ratkaista ja mitä ei vielä kannata lukita liian pitkälle. Suunnittelun eri vaiheet rakentuvat toistensa päälle, ja liian aikaisin tehty yksityiskohtainen ratkaisu voi johtaa myöhemmin turhaan uudelleensuunnitteluun, jos jokin sitä ohjaava lähtötieto muuttuu.
Hyvä suunnittelija ymmärtää myös ratkaisujen keskinäiset riippuvuudet. Hän tunnistaa, milloin oma suunnitteluratkaisu vaikuttaa arkkitehtuuriin, rakenteisiin, sähköön, rakennusautomaatioon tai muihin suunnittelualoihin ja milloin muiden suunnittelijoiden ratkaisut puolestaan muodostavat lähtötiedon talotekniikan suunnittelulle.
Suunnittelutoimiston tehtävänä on lisäksi tunnistaa ne kohdat, joissa tavoitteiden saavuttamiseen päätöksenteon tueksi tarvitaan enemmän tietoa. Se voi tarkoittaa esimerkiksi teknistä laskentaa, vaihtoehtovertailua, energia- tai olosuhdesimulointia tai eri järjestelmäratkaisujen vaikutusten arviointia ennen ratkaisun lukitsemista.
Olennaista on myös ymmärtää, milloin suunnitelma on riittävän valmis seuraavaan käyttötarkoitukseen. Hankinta voi tarvita teknisen määrittelyn ennen kuin koko toteutussuunnitelma on valmis. Työmaa taas tarvitsee toteutuskelpoisen ratkaisun siinä vaiheessa, kun kyseinen työvaihe alkaa. Kaiken ei tarvitse valmistua yhtä aikaa, mutta oikean tiedon pitää olla käytettävissä oikeaan aikaan.
Kokenut suunnittelija ei siis johda vain suunnitelmien valmistumista. Hän johtaa oman suunnittelualansa teknistä etenemistä, tunnistaa riippuvuudet, tuo esiin tarvittavat päätökset ja varmistaa, että ratkaisut kypsyvät oikeassa järjestyksessä kohti hankintaa ja toteutusta.
Parhaimmillaan tämä tekee suunnittelusta ennakoitavaa myös rakennusliikkeelle: tiedetään, mitä on jo ratkaistu, mitä ratkaistaan seuraavaksi, mitä lähtötietoja tarvitaan ja missä kohdassa jokin avoin kysymys alkaa vaikuttaa kustannuksiin, hankintaan tai työmaan aikatauluun.
4. Suunnitteluryhmä hallitsee suunnitelmien tekniset rajapinnat – rakennusliike toteutuksen rajapinnat
Suunnitteluryhmälle rajapinnat tarkoittavat ennen kaikkea teknisiä riippuvuuksia: miten arkkitehtuuri, rakenteet, LVI, sähkö, rakennusautomaatio ja palotekniikka vaikuttavat toisiinsa ja mitä lähtötietoja eri suunnittelualat tarvitsevat toisiltaan.
Rakennusliikkeelle samat rajapinnat näkyvät lisäksi toteutuksessa: työjärjestyksessä, hankinnoissa, vastuissa, asennettavuudessa, aikataulussa ja siinä, milloin suunnittelutieto tarvitaan tuotannon käyttöön.
Siksi rajapintojen hallinta ei ole vain suunnitteluryhmän teknistä yhteensovitusta. Se on myös sen ymmärtämistä, miten suunnitteluratkaisut vaikuttavat hankintaan, rakentamiseen ja työmaan etenemiseen.
Hyvässä SR-hankkeessa suunnitteluryhmä tunnistaa tekniset riippuvuudet riittävän aikaisin ja rakennusliike tuo mukaan tiedon toteutuksen reunaehdoista. Näin ratkaisuja voidaan kehittää ennen kuin ristiriidat siirtyvät työmaalle tai alkavat vaikuttaa kustannuksiin ja aikatauluun.
SR-hankkeessa suunnittelun johtaminen ei siksi ole yhden osapuolen tehtävä. Tilaaja määrittää tavoitteet, rakennusliike tuo suunnitteluun toteutuksen, kustannusten, hankinnan ja aikataulun näkökulman, suunnittelutoimisto johtaa oman suunnittelualansa teknistä prosessia ja suunnitteluryhmä sovittaa eri ratkaisut yhteen.
Paras lopputulos syntyy, kun nämä näkökulmat tuodaan samaan keskusteluun riittävän aikaisin ja ratkaisuja kehitetään yhdessä ennen niiden lukitsemista toteutukseen.
Tämä edellyttää suunnittelijoilta aktiivista tiedonvaihtoa, oman suunnittelualan vaikutusten tunnistamista ja valmiutta kehittää ratkaisua yhdessä muiden osapuolten kanssa.
SR-hankkeessa talotekniikkasuunnittelu on osa toteutusta
Suunnittele ja rakenna -mallin keskeinen mahdollisuus syntyy siitä, että rakentamisen osaaminen voidaan tuoda suunnitteluun jo ennen ratkaisujen lukitsemista.
Tällöin suunnittelua voidaan kehittää yhtä aikaa toteutettavuuden, kustannusten, hankintojen, aikataulun ja työmaan tarpeiden näkökulmasta.
Tämä muuttaa myös talotekniikkasuunnittelijan roolia.
Suunnittelua ei voida nähdä työvaiheena, jossa rakennusliike antaa lähtötiedot, suunnittelija vetäytyy tekemään suunnitelmat ja palauttaa myöhemmin valmiin aineiston toteutettavaksi.
SR-hankkeessa suunnittelu on osa tuotannon valmistelua.
Rakennusliikkeen, hankinnan, suunnittelijoiden ja myöhemmin työmaan välillä kulkee jatkuvasti tietoa, joka vaikuttaa ratkaisuihin. Suunnitteluratkaisu voi vaikuttaa kustannuksiin, hankintoihin, työjärjestykseen, tilantarpeisiin tai muiden suunnittelualojen työhön. Vastaavasti tuotannon ja hankinnan tarpeet voivat ohjata sitä, mitä suunnittelussa pitää ratkaista seuraavaksi.
Hyvä suunnittelukumppani pystyy työskentelemään tässä jatkuvasti tarkentuvassa kokonaisuudessa ja ymmärtää, mitä hänen suunnitteluratkaisunsa tarkoittavat koko hankkeelle – ei vain oman suunnittelualansa näkökulmasta.
Toteutuskelpoisuus alkaa paljon ennen työmaata
Teknisesti oikein suunniteltu ratkaisu ei vielä automaattisesti tarkoita, että se olisi rakentamisen kannalta hyvä ratkaisu. SR-hankkeessa suunnittelijan pitää pystyä tarkastelemaan ratkaisua myös siitä näkökulmasta, miten se käytännössä hankitaan, asennetaan, yhteensovitetaan ja myöhemmin huolletaan.
Toteutuskelpoisuus syntyy monesta yksityiskohdasta. Talotekniikan pitää mahtua rakennukseen, mutta yhtä tärkeää on, että järjestelmät voidaan asentaa järkevässä järjestyksessä, laitteille ja komponenteille jää riittävät huoltotilat ja ratkaisut toimivat yhteen rakenteiden, arkkitehtuurin, sähkön ja muiden taloteknisten järjestelmien kanssa.
Suunnittelussa pitää siksi tarkastella esimerkiksi teknisiä tiloja, pääreittejä, kuiluja, läpivientejä, varauksia, asennus- ja huoltotiloja, laitteiden vaihdettavuutta sekä rakentamisen vaiheistusta jo ennen yksityiskohtien lukitsemista.
Tietomallinnus on tässä tärkeä työkalu, mutta pelkkä törmäyksetön malli ei vielä takaa toteutuskelpoisuutta. Ratkaisu voi olla geometrisesti mahdollinen ja silti työmaalla hankala, hidas tai kallis toteuttaa.
Toteutuskelpoisen suunnitelman pitää siis vastata kahteen kysymykseen: toimiiko ratkaisu teknisesti ja voidaanko se rakentaa järkevästi käytännössä.
Tässä rakennusliikkeen ja suunnittelijan yhteistyö on erityisen arvokasta. Rakennusliike tuo suunnitteluun tiedon työmenetelmistä, tuotantojärjestyksestä, hankinnoista ja työmaan käytännöistä. Suunnittelija puolestaan arvioi, miten nämä lähtökohdat voidaan yhdistää teknisiin vaatimuksiin ja muiden suunnittelualojen ratkaisuihin.
Hyvä suunnittelija ei siis tarkastele vain sitä, miltä ratkaisu näyttää suunnitelmassa, vaan ymmärtää miten se toteutetaan työmaalla ja miten se toimii valmiissa rakennuksessa.
Suunnitteluvaihe on prosessi – ei odotusaika ennen valmiita suunnitelmia
Yksi SR-hankkeen onnistumisen kannalta tärkeimmistä asioista on ymmärtää, miten suunnittelu todellisuudessa etenee.
Suunnitelmat eivät synny kerralla valmiiksi, sillä suunnitteluvaihe etenee suunnitteluprosessin mukaan.
Suunnittelun alkuvaiheessa ratkaistaan kokonaisuuden kannalta olennaisia asioita: järjestelmäperiaatteita, kapasiteetteja, teknisten tilojen tarpeita, pääreittejä ja eri vaihtoehtojen vaikutuksia.
Suunnitteluvaiheen edetessä suunnitelmia tarkennetaan ja yhteensovitetaan muiden suunnittelualojen kanssa. Samalla ratkaisuja arvioidaan työmaan toteutuksen näkökulmasta ja tarvittaessa huomioidaan myös käyttäjiltä saatava tieto. Näin suunnitelmat kehittyvät vaiheittain kohti hankintaa ja rakentamista palvelevia toteutussuunnitelmia.
Suunnitteluprosessin vaiheittaisuus tarkoittaa sitä, että asiat ratkaistaan oikeassa järjestyksessä.
Jos yksityiskohtaista suunnittelua viedään liian pitkälle ennen kuin järjestelmäperiaatteet, tilaratkaisut tai tarvittavat lähtötiedot ovat riittävän varmoja, myöhemmin tarkentuva päätös voi palauttaa jo tehdyn työn takaisin suunnittelupöydälle.
Näennäisesti nopea eteneminen voi silloin johtaa uudelleensuunnitteluun, lisätyöhön ja lopulta myös aikataulun menetyksiin.
Kaikkea ei siis tarvitse saada valmiiksi yhtä aikaa. Oikeiden ratkaisujen pitää olla riittävän valmiita oikeaan aikaan.
Kokenut vastuusuunnittelija johtaa oman suunnittelualansa etenemistä
Suunnitteluprosessin tunteminen on suunnittelutoimiston ydinosaamista.
Kokeneen vastuusuunnittelijan pitää tietää paitsi se, miten tekninen ratkaisu suunnitellaan, myös se, missä vaiheessa se voidaan suunnitella luotettavasti ja mitä päätöksiä tai lähtötietoja sitä ennen tarvitaan.
Hänen pitää pystyä hahmottamaan, mitä voidaan ratkaista nyt, mitä pitää yhteensovittaa muiden suunnittelualojen kanssa, mitä päätöksiä seuraava vaihe edellyttää ja missä vaiheessa avoin kysymys alkaa vaikuttaa hankintaan tai rakentamisen aikatauluun.
Tämä on oman suunnittelualan prosessin johtamista.
Samalla suunnittelua pitää pystyä tahdistamaan hankkeen tarpeisiin. Hankinta voi tarvita laitetiedon tai teknisen määrittelyn jo ennen kuin koko alueen toteutussuunnitelmat ovat valmiit. Rakenteet voivat puolestaan tarvita tiedon varauksista ja läpivienneistä huomattavasti ennen kyseisen järjestelmän yksityiskohtaista suunnittelua.
Kokenut suunnittelija ei siis ainoastaan tiedä, miten jokin järjestelmä suunnitellaan. Hän tietää myös, mitä pitää ratkaista ensin, mitä voidaan tehdä seuraavaksi ja milloin suunnitelma on riittävän valmis seuraavan osapuolen käyttöön.
Rakennusliikkeelle hyvin johdettu suunnitteluprosessi näkyy ennen kaikkea ennakoitavuutena: tiedetään, missä suunnittelu menee, mitä päätöksiä tarvitaan seuraavaksi ja milloin hankinta tai tuotanto saa tarvitsemansa tiedon.
Parhaimmillaan tämä vähentää turhaa uudelleensuunnittelua ja auttaa pitämään suunnittelun, hankinnan ja rakentamisen etenemisen samassa rytmissä.
Suunnittelupäällikkötasoinen osaaminen auttaa hallitsemaan kokonaisuutta
Vaativassa SR/KVR-hankkeessa talotekniikan suunnittelun johtaminen edellyttää enemmän kuin oman tekniikkalajin vahvaa osaamista.
Talotekniikka liittyy jatkuvasti arkkitehtuuriin, rakenteisiin, sähkötekniikkaan, paloteknisiin ratkaisuihin, rakennusautomaatioon, energiaan ja työmaan toteutukseen. Siksi kokeneen talotekniikan vastuuhenkilön pitää ymmärtää työmaatarpeiden ohella myös muiden suunnittelualojen tavoitteita, lähtötietotarpeita ja keskinäisiä riippuvuuksia.
Tämä ei tarkoita muiden suunnittelualojen vastuiden ottamista itselle. Olennaista on tunnistaa, missä kohdissa talotekninen ratkaisu vaikuttaa muihin suunnittelualoihin ja missä kohdissa muiden tekemät päätökset muodostavat lähtötiedon talotekniikan suunnittelulle.
Esimerkiksi teknisen tilan suunnittelua ei voida tehdä irrallaan arkkitehtuurista ja rakenteista. Pääreitit vaikuttavat alakattotiloihin, palkkeihin ja läpivienteihin. Laitevalinta voi vaikuttaa sähkötehoihin, automaatioon, huoltoalueisiin ja kuljetusreitteihin. Käyttäjän tilamuutos voi puolestaan vaikuttaa samanaikaisesti ilmanvaihtoon, lämmitykseen, jäähdytykseen ja rakennusautomaatioon.
Siksi vaativassa SR/KVR-hankkeessa on hyötyä suunnittelupäällikkötasoisesta talotekniikan vastuuhenkilöstä. Hänen tehtävänään on pitää talotekniikan kokonaisuus hallinnassa, tunnistaa kriittiset rajapinnat, johtaa oman suunnittelualansa etenemistä ja toimia aktiivisesti rakennusliikkeen projektinjohdon, muiden suunnittelijoiden, hankinnan ja työmaan kanssa.
Hyvä talotekniikan suunnittelupäällikkö ei johda vain suunnitelmien valmistumista. Hän huolehtii siitä, että talotekniikka liittyy hallitusti koko rakennuksen suunnitteluun ja toteutukseen.
Suunnitteluaikataulun pitää seurata hankintaa ja tuotantoa
Työmaa ei tarvitse kaikkia suunnitelmia yhtä aikaa. Se tarvitsee oikean tiedon oikeaan aikaan.
Tämä on yksi SR/KVR-hankkeen suunnittelun keskeisistä kysymyksistä.
Pitkän toimitusajan laitteen tekninen määrittely voidaan tarvita kuukausia ennen kuin kyseisen alueen yksityiskohtainen putki- tai kanavasuunnittelu on työmaalla ajankohtaista. Samoin teknisten tilojen mitoitus, pääreitit, kuilut, suuret läpiviennit ja rakenteiden varaukset on ratkaistava huomattavasti ennen monia myöhempiä yksityiskohtia.
Siksi suunnitteluaikataulua ei pitäisi rakentaa vain sen perusteella, milloin eri piirustussarjojen pitää olla valmiita.
Parempi lähtökohta on kysyä: Mitä tietoa hankinta ja tuotanto tarvitsevat – ja mihin mennessä?
Tämän jälkeen voidaan johtaa taaksepäin, milloin ratkaisu on suunniteltava, mitä lähtötietoja sen tekeminen edellyttää ja mitä päätöksiä sitä ennen on saatava.
Tällainen ajattelu yhdistää suunnittelun, hankinnan ja tuotannon samaan aikataulukokonaisuuteen. Samalla voidaan tunnistaa ajoissa ne päätökset ja lähtötiedot, joiden viivästyminen alkaa myöhemmin vaikuttaa hankintaan tai työmaan etenemiseen.
Rakennusliikkeelle hyvä suunnittelija ei siis kysy vain, milloin suunnitelman pitää olla valmis. Hän ymmärtää, mitä tietoa tarvitaan, miksi sitä tarvitaan juuri silloin ja mitä sen tuottaminen edellyttää suunnitteluprosessilta.
Kustannusohjaus tarvitsee vaihtoehtoja
SR/KVR-hankkeessa rakennusliikkeellä on sekä vastuu että taloudellinen intressi löytää ratkaisu, jolla tilaajan asettamat vaatimukset voidaan toteuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Tämä on yksi toteutusmuodon vahvuuksista: suunnitteluratkaisuja voidaan kehittää rakentamisen kustannus- ja toteutustiedon perusteella jo ennen niiden lukitsemista.
Rakennusliikkeen kustannustehokkuus ja tilaajan pitkän aikavälin etu eivät kuitenkaan automaattisesti tarkoita samaa asiaa.
Tilaajalle merkityksellisiä voivat olla rakentamiskustannuksen lisäksi esimerkiksi järjestelmän toimintavarmuus, energiankulutus, huollettavuus, muuntojoustavuus, sisäolosuhteet ja tekninen käyttöikä. Jos näitä tavoitteita ei ole määritelty riittävän selkeästi, kustannusten kannalta tehokkain toteutusratkaisu ei välttämättä ole kiinteistön käytön kannalta paras ratkaisu.
Suunnittelijan tärkeä tehtävä on tehdä vaihtoehtojen vaikutukset näkyviksi.
Missä voidaan säästää ilman olennaista vaikutusta lopputulokseen? Missä kustannussäästö muuttaa toiminnallisuutta, laatutasoa tai käytön aikaisia kustannuksia? Ja missä tilaajan tavoite on puolestaan niin kunnianhimoinen, ettei sitä voida toteuttaa asetetussa kustannusraamissa?
Hyvässä SR/KVR-suunnittelussa näitä ristiriitoja ei yritetä piilottaa suunnitelmiin. Ne tuodaan ajoissa rakennusliikkeen ja tilaajan päätettäväksi, jotta ratkaisua voidaan kehittää tietoisesti kustannusten, toteutettavuuden ja tilaajan tavoitteiden välillä.
Energia- ja olosuhdesimuloinnin pitää kulkea suunnittelun rinnalla
Jos hankkeessa tarvitaan energia- tai olosuhdesimulointia, sen arvo on suurimmillaan ennen kuin ratkaisut on lukittu.
Simulointi ei parhaimmillaan ole suunnittelun lopussa tehtävä tarkastus, jossa valmis ratkaisu syötetään malliin ja todetaan, täyttyvätkö tavoitteet.
Sen pitäisi olla osa ratkaisun kehittämistä.
Jo suunnittelun alkuvaiheessa voidaan arvioida esimerkiksi järjestelmävaihtoehtoja, lämmitys- ja jäähdytystehontarpeita, sisälämpötiloja, energiankulutusta, ilmanvaihtoratkaisuja ja rakennuksen käyttäytymistä erilaisissa käyttötilanteissa.
Jos simulointi osoittaa, että jäähdytystarve on oletettua suurempi tai tavoiteltua sisälämpötilaa ei saavuteta, suunnittelijan pitää saada tieto ennen kuin järjestelmä on suunniteltu pitkälle väärillä lähtöoletuksilla.
Sama toimii myös toiseen suuntaan.
Kun suunnitteluratkaisu muuttuu, muutoksen vaikutus pitäisi pystyä viemään takaisin simulointimalliin.
Näin muodostuu jatkuva suunnittelusykli:
suunnitteluratkaisu → simulointi → tulokset → suunnitelman tarkentaminen → uusi tarkastelu.
Kun talotekniikan suunnittelu ja simuloinnit tehdään yhdessä ja yhtä aikaa, tieto ei jää rajapintaan
LVI-Sastolla energia- ja olosuhdesimulointi voidaan kytkeä talotekniikkasuunnitteluun hankkeen alusta lähtien.
Tällä on käytännön merkitystä.
Kun suunnittelija ja simuloija toimivat samassa kokonaisuudessa, suunnitelman muutos voidaan viedä nopeasti malliin ja simuloinnin tulos takaisin suunnitteluun. Tulosta ei tarvitse käsitellä erillisenä raporttina, vaan sitä voidaan käyttää välittömästi seuraavan suunnittelupäätöksen lähtötietona.
Simulointitieto on silloin arvokasta myös meille suunnittelijoina.
Se auttaa esimerkiksi järjestelmien mitoituksessa, jäähdytysratkaisujen arvioinnissa, ilmanvaihdon kehittämisessä ja eri teknisten vaihtoehtojen vertailussa.
Tavoitteena ei ole tehdä ensin valmista suunnitelmaa ja tarkistaa lopuksi simuloinnilla, toimiiko se. Tavoitteena on käyttää simulointia sellaisen suunnitelman tekemiseen, joka täyttää hankkeen tavoitteet.
Rakennusliikkeelle tämä tarkoittaa, että ratkaisujen vaikutuksista saadaan tietoa silloin, kun niitä voidaan vielä muuttaa järkevästi.
Rakennusautomaatio pitää suunnitella osana LVI-kokonaisuutta
Rakennusautomaation avulla hallitaan muun muassa olosuhteita, energiankulutusta, käyttöaikoja, järjestelmien yhteistoimintaa, mittarointia ja ylläpidolle tuotettavaa tietoa. Se vaikuttaa suoraan siihen, kuinka hyvin kiinteistön toimintaa voidaan myöhemmin seurata, säätää ja optimoida.
Siksi RAU-suunnittelu kannattaa kytkeä LVI-suunnitteluun jo SR/KVR-hankkeen alkuvaiheessa. Tilaajan vaatimukset esimerkiksi olosuhteista, energiatehokkuudesta, mittaroinnista, raportoinnista ja järjestelmien käytettävyydestä pitää pystyä muuttamaan toimivaksi automaatioratkaisuksi.
Rakennusliikkeelle hyvin suunniteltu RAU tarkoittaa ennen kaikkea hallittavaa toteutusta ja käyttöönottoa. Kiinteistön omistajalle se tarkoittaa rakennusta, jonka toimintaa voidaan myös käytön aikana mitata, ohjata ja kehittää.
Entä jos tilaajan tavoitteet ja budjetti eivät kohtaa?
SR/KVR-hankkeen yksi keskeisistä kysymyksistä on tilaajan tavoitteiden ja hankkeen kustannusraamin yhteensovittaminen.
Tilaajan tavoitteet voivat olla teknisesti täysin perusteltuja mutta kokonaisuutena liian kunnianhimoisia suhteessa hankkeelle asetettuun budjettiin. Toisaalta rakennusliikkeellä on SR/KVR-toteuttajana sekä vastuu että taloudellinen intressi kehittää ratkaisu, jolla tilaajan vaatimukset voidaan toteuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti.
Näiden tavoitteiden ei tarvitse olla ristiriidassa, mutta niiden yhteensovittaminen ei tapahdu automaattisesti.
Suunnitteluvaiheessa voidaan vielä vertailla järjestelmiä, mitoituksia, laitevalintoja, tilaratkaisuja ja toteutustapoja sekä löytää vaihtoehtoja, joilla sama toiminnallinen tavoite saavutetaan tarkoituksenmukaisemmin.
Haaste syntyy silloin, kun tilaajan tavoitetaso, käytettävissä oleva budjetti ja teknisesti järkevä ratkaisu eivät enää mahdu samaan kokonaisuuteen.
Tällaisessa tilanteessa suunnittelijan tehtävänä ei ole yrittää ratkaista ristiriitaa näkymättömästi suunnitelmien sisällä. Ristiriita pitää tehdä näkyväksi riittävän aikaisin.
Kokeneen suunnittelijan pitää pystyä osoittamaan, mikä ratkaisussa on tilaajan tavoitteen kannalta olennaista, mitä voidaan muuttaa ja mitä seurauksia muutoksella on.
Jos esimerkiksi investointikustannusta halutaan pienentää, voidaan tarkastella vaihtoehtoista järjestelmäperiaatetta, mitoitusta, laitevalintaa tai toteutustapaa. Samalla pitää kuitenkin ymmärtää, vaikuttaako muutos energiankulutukseen, olosuhteisiin, toimintavarmuuteen, huollettavuuteen, muuntojoustavuuteen tai rakennuksen myöhempiin käyttökustannuksiin.
Näin kustannusohjaus ei tarkoita yksittäisten komponenttien halventamista, vaan ratkaisun kehittämistä kokonaisuutena.
Hyvä suunnittelija tuo päätöksentekoon vaihtoehdot ja niiden vaikutukset. Rakennusliikkeen ja tilaajan tehtäväksi jää tehdä tietoinen päätös siitä, mitä hankkeessa priorisoidaan.
Parhaimmillaan tästä muodostuu jatkuva yhteistyö: tilaajan tavoitteita, suunnitteluratkaisuja, kustannuksia ja toteutettavuutta tarkastellaan rinnakkain suunnittelun edetessä.
Tällöin kustannuksia voidaan ohjata vaiheessa, jossa vaihtoehtoja on vielä aidosti käytettävissä, eikä vasta silloin, kun pitkälle vietyjä suunnitelmia joudutaan tekemään uudelleen.
Hyvä suunnittelija nostaa ongelman esiin ennen kuin siitä tulee työmaan ongelma
Rakennusliikkeelle arvokas suunnittelukumppani ei välttämättä ole se, jolta tulee vähiten kysymyksiä.
Usein arvokkaampi on suunnittelija, joka tunnistaa ajoissa puutteellisen lähtötiedon, liian pienen teknisen tilan, toimimattoman pääreitin, suunnittelualojen välisen ristiriidan, tarpeettoman kalliin ratkaisun tai aikatauluriskin – ja nostaa asian esiin ennen kuin siitä tulee työmaan ongelma.
Vielä parempi suunnittelija tuo samalla keskusteluun vaihtoehtoja, joilla asia voidaan ratkaista.
SR/KVR-hankkeessa tämä on erityisen tärkeää, koska suunnittelu, hankinta ja rakentamisen valmistelu etenevät lähekkäin. Mitä myöhemmin ongelma havaitaan, sitä vähemmän vaihtoehtoja sen ratkaisemiseen yleensä jää ja sitä suuremmiksi kustannus- ja aikatauluvaikutukset voivat kasvaa.
Kaikkia tilanteita ei kuitenkaan voida ratkaista suunnittelupöydällä. Rakentamisen aikana lähtötiedot voivat tarkentua, olosuhteet poiketa oletetusta tai toteutuksesta nousta esiin kysymyksiä, jotka vaativat suunnittelijan nopeaa reagointia.
Suunnittelijan arvo näkyykin kahdessa kohdassa: siinä, kuinka paljon uudelleensuunnittelua, muutoksia ja epävarmuutta pystytään ehkäisemään jo suunnitteluvaiheessa – ja siinä, kuinka nopeasti ja hallitusti työmaan aikana esiin tulevat asiat pystytään ratkaisemaan.
Mitä rakennusliikkeen kannattaa vaatia SR-hankkeen talotekniikkasuunnittelijalta?
SR/KVR-hankkeessa talotekniikan suunnittelukumppania ei kannata arvioida vain sen perusteella, pystyykö toimisto tuottamaan tarvittavat suunnitelmat sovitussa aikataulussa.
Vaativassa hankkeessa olennaista on myös se, miten suunnittelukumppani pystyy viemään oman suunnittelualansa prosessia eteenpäin osana koko hanketta.
Rakennusliikkeen kannattaa kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin asioihin:
- Suunnitteluprosessin hallinta. Vastuuhenkilö ymmärtää, mitä voidaan ratkaista missäkin vaiheessa, mitä lähtötietoja seuraavaksi tarvitaan ja milloin suunnitelma on riittävän kypsä hankinnan tai toteutuksen käyttöön.
- Rakennettavuuden ymmärtäminen. Suunnittelija tarkastelee ratkaisua piirustusten lisäksi asennettavuuden, tilantarpeiden, huollettavuuden, työjärjestyksen ja työmaan käytännön toteutuksen näkökulmasta.
- Suunnittelupäällikkötasoinen kokonaisnäkemys. Talotekniikan riippuvuudet arkkitehtuuriin, rakenteisiin, sähköön, rakennusautomaatioon ja muihin suunnittelualoihin tunnistetaan riittävän aikaisin. Vaativassa hankkeessa suunnittelijan pitää ymmärtää omaa tekniikkalajiaan laajemmin koko rakennuksen suunnittelua ja toteutusta.
- Kustannusymmärrys ja vaihtoehtojen kehittäminen. Suunnittelijan pitää ymmärtää ratkaisujensa kustannusvaikutuksia ja pystyä tuottamaan vaihtoehtoja. Samalla hänen pitää tunnistaa, milloin kustannussäästö voidaan tehdä ilman olennaista vaikutusta lopputulokseen ja milloin muutos vaikuttaa tilaajan tavoitteisiin, toiminnallisuuteen tai rakennuksen myöhempään käyttöön.
- Oikea-aikaisuus. Suunnittelun pitää tahdistua hankinnan ja tuotannon todelliseen tiedontarpeeseen. Kaiken ei tarvitse valmistua yhtä aikaa, mutta oikean tiedon pitää olla riittävän valmista oikeaan aikaan.
- Yhteistyökyky ja aktiivinen ongelmanratkaisu. Hyvä suunnittelija ei vain vastaanota lähtötietoja tai raportoi ongelmista. Hän osallistuu ratkaisujen kehittämiseen yhdessä rakennusliikkeen, tilaajan ja muiden suunnittelijoiden kanssa.
- Reagointikyky myös työmaan aikana. Kaikkea ei voida ennakoida suunnitteluvaiheessa. Suunnittelukumppanin pitää pystyä arvioimaan muutosten vaikutukset ja ratkaisemaan työmaan aikana esiin tulevia kysymyksiä riittävän nopeasti hankkeen etenemisen kannalta.
- Rakennusautomaation ymmärtäminen osana kiinteistön kokonaisuutta. RAU vaikuttaa olennaisesti olosuhteisiin, energiankäyttöön, mittarointiin, ylläpitoon ja järjestelmien myöhempään optimointiin. Siksi RAU-suunnittelu pitää kytkeä LVI-suunnitteluun riittävän aikaisin.
- Energia- ja olosuhdesimuloinnin hyödyntäminen tarvittaessa. Jos hankkeessa tarvitaan simulointia, sen pitäisi tuottaa tietoa suunnitteluun jo ratkaisujen kehittyessä. Parhaimmillaan suunnitelma ja simulointimalli tarkentuvat rinnakkain eikä simulointia tehdä vasta valmiin ratkaisun tarkastamiseksi.
Pelkkä suunnitteluresurssi ei siis välttämättä ole se, mitä vaativa SR/KVR-hanke tarvitsee.
Rakennusliikkeelle arvokkaimmillaan talotekniikan suunnittelukumppani tuntee oman suunnittelualansa prosessin, pystyy johtamaan sen etenemistä ja tuo teknisen asiantuntemuksensa aktiivisesti mukaan hankkeen yhteiseen päätöksentekoon.
Tavoitteena ei ole poistaa rakennusliikkeen suunnittelunohjausta tai muiden suunnittelualojen vastuita. Päinvastoin: parhaimmillaan rakennusliikkeen toteutusosaaminen ja suunnittelutoimiston tekninen osaaminen täydentävät toisiaan.
LVI-Sasto rakennusliikkeen suunnittelukumppanina SR/KVR-hankkeessa
LVI-Sasto toimii rakennusliikkeiden LVI- ja rakennusautomaatiosuunnittelun kumppanina uudis- ja korjausrakentamisen hankkeissa.
Vaativaan SR/KVR-hankkeeseen voimme nimetä kokeneen, suunnittelupäällikkötasoisen talotekniikan vastuuhenkilön, joka johtaa oman suunnittelualansa prosessia ja toimii aktiivisesti rakennusliikkeen projektinjohdon, muiden suunnittelijoiden, hankinnan ja työmaan kanssa.
Suunnittelussa tarkastelemme teknisen toimivuuden lisäksi ratkaisujen toteutuskelpoisuutta, kustannusvaikutuksia, tilankäyttöä, yhteensovitusta ja suunnittelun oikea-aikaisuutta. LVI- ja rakennusautomaatiosuunnittelu voidaan kytkeä samaan kokonaisuuteen jo hankkeen alkuvaiheesta lähtien.
Kun hanke edellyttää energia- tai olosuhdesimulointia, myös simulointi voidaan tehdä osana samaa suunnitteluprosessia. Tällöin suunnitteluratkaisujen muutokset saadaan nopeasti malliin ja simuloinnin tuottama tieto takaisin suunnitteluun silloin, kun sillä voidaan vielä aidosti vaikuttaa ratkaisuun.
Tavoitteena ei ole vain tuottaa suunnitelma-aineistoa. Tavoitteena on toimia rakennusliikkeen taloteknisenä suunnittelukumppanina ja auttaa kehittämään ratkaisu, joka täyttää tilaajan tavoitteet, on toteutuskelpoinen ja voidaan viedä hallitusti suunnittelusta hankintaan, työmaalle, käyttöönottoon ja toimivaksi osaksi rakennusta.
Keskustele kanssamme tulevasta hankkeesta →
Usein kysyttyä SR/KVR-hankkeen talotekniikkasuunnittelusta
Mitä erityistä talotekniikan suunnittelussa on SR/KVR-hankkeessa?
SR/KVR-hankkeessa suunnittelu, hankinta ja rakentaminen etenevät tiiviisti rinnakkain. Talotekniikkasuunnittelijan pitää siksi teknisen suunnittelun lisäksi ymmärtää ratkaisujen vaikutukset kustannuksiin, hankintoihin, rakentamisen aikatauluun ja työmaan toteutukseen.
Milloin talotekniikkasuunnittelija kannattaa ottaa mukaan SR/KVR-hankkeeseen?
Mahdollisimman varhain. Suunnittelun alkuvaiheessa voidaan vielä vaikuttaa järjestelmäperiaatteisiin, teknisiin tiloihin, pääreitteihin, mitoitukseen ja muihin ratkaisuihin, joilla on suuri vaikutus hankkeen kustannuksiin ja toteutettavuuteen.
Kuka johtaa talotekniikan suunnittelua SR/KVR-hankkeessa?
SR/KVR-hankkeessa suunnittelua johdetaan useasta näkökulmasta. Tilaaja määrittää hankkeen tavoitteet ja vaatimukset, rakennusliike ohjaa suunnittelua toteutuksen, kustannusten, hankinnan ja aikataulun näkökulmasta ja suunnittelutoimisto johtaa oman suunnittelualansa teknistä suunnittelua.
Talotekniikkasuunnittelijan tehtävänä on muodostaa tavoitteiden ja reunaehtojen pohjalta teknisesti toimiva ratkaisu, arvioida vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia sekä tuoda esiin, jos jokin tavoite, lähtötieto tai ehdotettu toteutustapa edellyttää muuttamista. Talotekninen suunnittelija osallistuu aktiivisesti ratkaisujen kehittämiseen.
Suunnitteluryhmä puolestaan kokonaisuutena sovittaa eri suunnittelualojen ratkaisut yhteen, ja rakennusliike tuo tähän kokonaisuuteen toteutuksen näkökulman.
Mitä rakennusliikkeen kannattaa vaatia talotekniikan suunnittelukumppanilta?
Teknisen osaamisen lisäksi suunnittelukumppanilta kannattaa vaatia suunnitteluprosessin hallintaa, rakennettavuuden ymmärtämistä, kustannusymmärrystä, oikea-aikaista tiedontuotantoa, aktiivista yhteistyötä sekä kykyä ratkaista hankkeen aikana esiin tulevia kysymyksiä.
Miten talotekniikan suunnittelu sovitetaan yhteen hankinnan ja työmaan kanssa?
Suunnittelua kannattaa aikatauluttaa sen mukaan, milloin hankinta ja tuotanto tarvitsevat tietoa. Kaikkien suunnitelmien ei tarvitse valmistua yhtä aikaa, mutta esimerkiksi pitkän toimitusajan laitteiden tekniset määrittelyt, tilavaraukset ja suuret läpiviennit on ratkaistava riittävän aikaisin.
Miten kustannuksia voidaan ohjata talotekniikan suunnittelussa?
Kustannusohjaus perustuu vaihtoehtojen vertailuun. Suunnittelijan tehtävänä on tuoda näkyväksi, millä ratkaisuilla tilaajan tavoitteet voidaan saavuttaa kustannustehokkaasti ja milloin kustannussäästö puolestaan vaikuttaa esimerkiksi olosuhteisiin, energiankulutukseen, huollettavuuteen tai toimintavarmuuteen.
Milloin rakennusautomaatio ja energia- tai olosuhdesimulointi kannattaa ottaa mukaan?
Rakennusautomaatio kannattaa kytkeä LVI-suunnitteluun jo hankkeen alkuvaiheessa. Myös energia- ja olosuhdesimuloinnista saadaan suurin hyöty silloin, kun sitä käytetään suunnitteluratkaisujen kehittämiseen ennen niiden lukitsemista eikä vasta valmiin suunnitelman tarkastamiseen.
Mitä talotekniikkasuunnittelijalta tarvitaan työmaan aikana?
Työmaan aikana suunnittelijalta tarvitaan ennen kaikkea reagointikykyä, ratkaisuhakuisuutta ja kykyä arvioida muutosten vaikutukset nopeasti. Kaikkea ei voida ennakoida suunnitteluvaiheessa, joten työmaalla voi syntyä tilanteita, joissa lähtötiedot tarkentuvat, olosuhteet poikkeavat oletetusta tai toteutustapaa joudutaan muuttamaan.
Hyvä suunnittelija ei tällöin vain totea ongelmaa, vaan auttaa löytämään teknisesti toimivan ja toteutuskelpoisen ratkaisun niin, että vaikutukset kustannuksiin, aikatauluun ja muihin suunnittelualoihin pysyvät hallinnassa.
